Teknologiateollisuus ry ja palkansaajaliitot Metalliliitto, ammattiliitto Pro ja ylempien toimihenkilöiden YTN aloittavat elokuun lopussa neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Niissä ei ratkaista vain teknologiateollisuuden sopimuslinja, vaan koko työmarkkinapolitiikan suunta. Tällä hetkellä osapuolten kannat ovat niin kaukana toisistaan, että neuvotteluista on odottavissa vuosituhannen vaikeimmat.
Työnantajaliiton mukaan yleiskorotuksista tulee päästä eroon kaikilla aloilla. Palkankorotuksia pitäisi maksaa vain niissä yrityksissä, joilla menee hyvin. Muiden palkat on jäädyttävä huonon taloustilanteen takia. Viikkolehden haastattelemat metalliliittolaiset pääluottamusmiehet tyrmäävät työnantajaliiton tavoitteet.
Rautaruukin Raahen tehtaan pääluottamusmies Mika Vuoti sanoo, että realistisia palkankorotuksia on sopimuksessa saatava. Työehtoihin tarvitaan myös parannuksia.
”Johto palkitaan aina, menee hyvin tai huonosti.”
– Yleiskorotukset tulee säilyttää. Sehän on minimitaso.
Vuoti muistuttaa, että yhtiöillä ei mene koskaan niin hyvin, että henkilöstölle olisi varaa maksaa.
– Johtohan palkitaan aina, menee hyvin tai huonosti. Voimme tietysti sopia niin, että yleiskorotuksen päälle voittoa tuottavat yritykset maksavat lisäprosentteja.
Perälauta pitää olla
Ruotsissa on teknologiateollisuudessa juuri tehty kolmivuotinen sopimus, jossa palkkoja korotetaan vuosittain hieman yli kaksi prosenttia.
– Prosentit ovat varmaan kohtuullisia, mutta en pidä kolmen vuoden sopimusta järkevänä. Ehkä olisi parempi siirtyä vuosittain tehtäviin sopimuksiin, sanoo Vuoti.
Helsingin Hietalahden telakan eli Arctech Helsinki Shipyardin pääluottamusmies Ilpo Haaja ei halua Ruotsin mallia. Siinä metallityöläiselle taataan puolet korotuksesta ja toinen puoli neuvotellaan paikallisesti, toimihenkilöille taataan vain kolmasosa ja ylemmät toimihenkilöt jäävät tämänkin ulkopuolelle.
– Me emme halua paikallista sopimista palkoista. Perälautamalli pitää olla. Se on ihan ehdoton kynnyskysymys. Viimeksikin menimme lakkoon, kun työnantajapuoli ei meinannut tätä hyväksyä.
Haaja ei halua uhkailla työtaistelulla, mutta sanoo sopimusneuvottelujen lähtökohtien olevan hyvin hankalat.
– Työnantajapuoli uhkailee palkankorotusmallien siirtämistä paikalliselle tasolle. Samoin, että koko työehtosopimus pitäisi supistaa muutaman sivun lehdykäksi ja loput asioista sovittaisiin paikallisella sopimuksella. Tämä ei käy, se keskustelu loppuu siihen, sanoo Haaja.
Ei alle kahden prosentin
Pääluottamusmies Raija-Riitta Luiro-Piippo ABB:n Pitäjänmäen tehtailta sanoo, että palkankorotukset ovat tarpeellisia jo kotitalouksien heikon ostovoimakehityksen takia.
– Korotuspaine olisi vähintään 5 prosenttia, mitä tietysti ei saada. Sen ymmärrän, mutta alle 2 prosentin ei pitäisi lähteä sopimaan.
Hänen mukaansa yleiskorotuksia ei pitäisi edes lukea palkankorotuksiksi.
– Yleiskorotus menee inflaatioon ja se tulee kaikille. Sillekin ihmiselle, joka ei muuten saisi yhtään mitään. Yleiskorotuksen neuvottelevat liitot ja yhtiöt jakavat palkankorotukset sen päälle. Yleiskorotuksia ei ainakaan meillä luetaan palkankorotuksiksi.
– Ainakin meillä olisi yhtiöllä maksukykyä. Viimeisten tietojen mukaan meillä täällä Helsingissä on tahkottu reippaasti voittoa. Jos yhtiö olisi halunnut jakaa rahaa vaikka 50-75 senttiä tuntia kohden, niin se olisi syönyt sitä voittoa millään tavalla, sanoo Luiro-Piippo.
Raamista ei malliksi
Teknologiateollisuuden sopimus päättyy lokakuun lopussa. Julkisuudessa on esitetty, että sitä ennen kokeiltaisiin vielä jonkinlaista keskitettyä. Vuotin mukaan sitä voidaan toki yrittää, mutta ei keinolla millä hyvänsä, eikä hinnalla millä hyvänsä.
Ilpo Haajan mukaan ”raamisopimuksia” saa yrittää, mutta hän ei oikein usko sellaista mahdolliseksi.
– Siinä on kovin monta vääntöä ja se pitää sitten alistaa liittotasolle. Me emme ainakaan sitä hyväksy, jos siellä ei ole perälautamallia.
Piippo-Luiron mukaan raamisopimus ei innosta. Hänen mukaansa viimeksi se oli sellainen ”tynkäraami”, josta ihmiset eivät tienneet mitä tuli sovittua.
– En tuomitse keskitettyä, mutta sen pitää olla selkeä. Minusta keskitetyssä pitää sopia ainoastaan palkoista, muut asiat sisällytetään liittojen omiin sopimuksiin.
Hänen mukaan raamisopimukseen sisältyneen kolmen päivän koulutusoikeuden vesittyminen oli niin suuri pettymys, että sellaista sopimustapaa ei tule enää toistaa.
lehti 