Sosiaaliset perusoikeudet ovat EU:ssa jäämässä talouskriisin jalkoihin. Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt vaativat yhdessä muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa sosiaalisia oikeuksia EU:n perussopimukseen.
– Ne tarvitaan sinne, koska EY-tuomioistuimessa on kutakuinkin systemaattisesti asetettu sisämarkkinoiden toimintavapaus työntekijöiden perusoikeuksien edelle, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa sanoo.
Keskusjärjestöt vaativat perussopimukseen lisäpöytäkirjaa, jossa nämä asiat kirjataan samanarvoisiksi.
Sosiaaliset oikeudet nousevat esiin juhannuksen jälkeen järjestettävässä EU:n huippukokouksessa. EU:n presidentti Herman Van Rompuy on tutkinut kokousta varten mahdollisuuksia laajentaa yhtenäisempää talouspolitiikkaa. Siihen liittyy myös asioita, jotka koskettavat työmarkkinoita.
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on valmistautunut kokoukseen laajalla eurooppalaisella kampanjalla. Järjestön johto pyrkii tapaamaan mahdollisimman monia jäsenvaltioiden päämiehiä ennen huippukokousta.
Kousa on huolissaan siitä, että komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen Valuuttarahasto ovat sopeuttamisohjelmissaan vaatineet kriisimaissa asioihin sellaisia muutoksia, joiden tekeminen kuuluu perinteisesti työmarkkinajärjestöille.
– Näillä ratkaisuilla leikataan palkkoja tai puututaan muihin työmarkkinajärjestöille kuuluviin asioihin.
Sosiaalipolitiikka kansallinen asia
Akavan kansainvälisten asioiden päällikön Markus Penttisen mukaan komissiolla ei pääsääntöisesti ole valtaa jäsenmaiden sosiaalipolitiikkaan.
– Jos perussopimusta tulkitaan tarkasti, sosiaalipolitiikka kuuluu pääosin kansalliseen päätösvaltaan.
Komissiolla on kuitenkin välineitä, joilla se voi seurata jäsenmaiden talous- ja kestävyysvajeita.
– Jos esimerkiksi jonkun maan eläkejärjestelmä on kuralla, kansantaloudessa on huomattava kestävyysongelma. Tällainen sosiaalipuolen rahoitus on tavallaan osa EU:n talouspolitiikkaa ja kuuluu komissiolle.
Kun komissio nostaa näitä asioita esiin, se ei Penttisen mukaan herätä innostusta.
– Jos komissio antaa esimerkiksi suosituksia eläkejärjestelmistä, ne eivät aina tyydytä ay-liikettä.