Palvelualojen ammattiliitto PAM ei hyväksy työnantajien jatkuvaa luistamista eläkemaksuvelvollisuudesta. Puheenjohtaja Ann Selin muistuttaa, että työeläkemaksut ovat työntekijöille kuuluvaa, siirrettyä palkkaa.
– Työnantajien taakkaa on viime vuosina helpotettu esimerkiksi Kela-maksun poistolla ja nyt yhteisöveroa alentamalla. Maksuhelpotukset eivät voi ulottua työeläkemaksujen puolelle.
Työmarkkinajärjestöt valmistelevat eläkejärjestelmäuudistusta, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2017. Tähän saakka painetta on kasattu niin poliittiselta kuin työnantajienkin puolelta lähes yksinomaan vanhuuseläkeiän alarajan korottamiseen. Tarvetta perustellaan kasvavalla eliniänodotteella ja kestävyysvajeella.
– On lähes kokonaan unohtunut, että jo vuoden 2005 eläkeuudistuksessa otettiin käyttöön elinaikakerroin. Koska suomalaisten keskimääräinen elinikä nousee, oli tarve rakentaa järjestelmään mekanismi, joka mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla hillitsee eläkemenojen kasvua ja työeläkemaksujen nousupainetta. Tosin EK irtisanoutui viime syksynä sovitusta tel-maksukehityksestä ja nyt paine on hieman kovempi, muistuttaa Selin.
”Elinaikakerroin vaikuttaa”
Valtuustonsa kokouksessa maanantaina Tampereella puhunut Selin muistutti, että jokaiselle ikäluokalle vahvistetaan elinaikakerroin sinä vuonna, kun täyttää 62 vuotta. Jos elinaika pidentyy ennusteiden mukaan vuodella, saa puolen vuoden lisätyöskentelyllä saman eläkkeen kuin saisi 63-vuotiaana ilman elinaikakertoimen leikkausta.
– Esimerkiksi nykyennusteiden mukaan vuonna 1980 syntyneen pitäisi tehdä työtä 65-vuotiaaksi kompensoidakseen elinaikakertoimen vaikutuksen. Näin elinaikakerroin ja muut toimenpiteet työurien pidentämiseksi itse asiassa nostavat todellista eläkkeellesiirtymisikää koko ajan, huomauttaa Selin ja jatkaa:
EK:n vaatimus työeläkerahastojen purkamisesta siirtäisi työeläkemaksujen korotuspaineita edelleen tulevien työntekijäsukupolvien harteille, vaikka tiedetään, etteivät nuo hartiat ole lainkaan niin leveät kuin edeltävien sukupolvien. Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu siihen, että jokainen työikäinen sukupolvi rahoittaa jo eläkkeellä olevien eläkettä sekä rahastoinnin kautta osan omasta eläketurvastaan.
”Siirrettyä palkkaa”
Työeläkevarojen rahastoinnilla pystytään tasaamaan ikäluokkien koon vaihteluista aiheutuvia paineita työeläkemaksuissa. Työeläkevarojen onnistunut sijoittaminen on olennaista, jotta vältytään ylisuurilta maksunkorotuksilta. Sijoitustoiminnan tuotot ovat merkittävä osa eläkkeiden rahoitusta.
Työeläkemaksut ovat aina olleet ns. siirrettyä palkkaa, työntekijöiden ansioita. 1990-luvun alusta lähtien myös suoraan työntekijöiltä itseltään on kerätty omaa osuutta erillisellä maksulla. Työeläke on siis todellakin myöhennettyä palkkaa ja työeläkevarat siksi palkansaajien ja eläkeläisten omaisuutta.
– Vastuullisena toimijana ay-liikkeen on pidettävä huoli siitä, että työeläkemaksujen korotuksista päästään sopuun tulevien vuosien osalta niin, ettei koko järjestelmän kestävyys vaarannu. Muistutan edelleen elinkeinoelämää siitä, että poliittiset päättäjät ovat helpottaneet viime vuosina monin tavoin työnantajien taakkaa esimerkiksi Kela-maksun poistolla ja nyt yhteisöveroa alentamalla. Maksuhelpotukset eivät voi ulottua työeläkemaksujen puolelle, siinä kulkee ay-liikkeen raja, sanoo Selin.
lehti 