Ensimmäinen tutkimus paljastaa poliisin asenteellisuuden
Laatuaan ensimmäinen tutkimus syrjinnän uhreista julkistettiin tiistaina.
Selvityksessä kerrotaan, ovatko 39 haastateltua, syrjintää kokenutta suomalaista onnistuneet löytämään oikean reitin valitusmenettelyssään. Haastateltujen ikähaitari oli 35-64 vuotta.
Haastatellut kokivat tulleensa syrjityiksi vammaisuuden, kielen, etnisen alkuperän, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Valtaosa koki tulleensa syrjityksi työssä.
– Moniperustaista syrjintää, jossa yhdistyvät monet eri syrjimisperusteet, kokivat eniten naiset, Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen toteaa.
Aaltonen on yksi julkaisun kolmesta kirjoittajasta.
Poliisi asenteellinen
Puolet syrjityiksi tulleista oli ollut yhteydessä syrjittyjen oikeuksia puolustavaan järjestöön tai ammattiliittoon.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että oikean viranomaisreitin löytäminen syrjinnästä kertomiseksi ja rikosilmoituksen tekemiseksi on vaikeaa. Viranomaisneuvoja oli vaikea saada.
Poliisia pidettiin asenteellisena.
– Erästä syrjityksi tullutta poliisi oli suoraan käskenyt pysyä kaapissa, Aaltonen hämmästelee.
Yhdessä tapauksessa poliisin lisäksi oli tarvittu toista viranomaista, jotta rikosilmoitus saatiin tehtyä.
Puolet haastatelluista oli sitä mieltä, että viranomaisista ei ollut mitään apua. Myöskään asiantuntevaa asianajajaa ei ollut helppo löytää.
Liian vaivalloinen prosessi
Kaikista syrjimistapauksista ei kerrota, sillä valitusprosessi koetaan liian vaivalloiseksi ja henkisesti kuluttavaksi. Vaikka oikeudessa saisikin itselleen oikeutta, käsittelyn julkisuus saattaa leimata oikeutta itselleen hakevan hankalaksi ihmiseksi ja pilata maineen.
– Valitusprosessin seuraukset ovat aiheuttaneet asianosaisille pelkoa ja unettomuutta sekä taloudellista vahinkoa. Kanneajat ehtivät usein umpeutua ja joidenkin odotukset syrjintäasian käsittelystä voivat olla epärealistiset, Aaltonen luettelee.
Selvityksessä suositellaan kaikille asiantuntijoille poliisista asianajajiin syrjintäasioihin perehtymistä sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Myös vertaistuki koetaan tärkeäksi.
Erityisesti on tarvetta selkeästi osoitettavalle polulle valituksiin ja oikeussuojakeinoihin, jonne viranomaiset voivat asiakkaan ohjata.
Selvityksen mukaan poliisia pidettiin asenteellisena.
lehti 