Amnesty Internationalin Suomen osasto otti Venäjän presidentin Vladimir Putinin vastaan valtiovierailulle Suomeen näyttävällä ilmoituksella, jonka kuvassa Putinilta kysytään, miksi pelkäät.
Ilmoituksella viitataan Venäjän sananvapausongelmiin, joita järjestö kuvaa törkeiksi. Se julkaistiin Helsingin Sanomissa koko sivun ilmoituksena.
Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö muistuttaa tiedotteessaan, että Putinin kolmannen presidenttikauden ensimmäistä vuotta ovat leimanneet sanan-, järjestäytymis- ja kokoontumisvapauden järjestelmällinen heikentäminen ja näiden oikeuksien loukkaukset.
Opposition edustajien ja tavallisten mielenosoittajien oikeuksia on merkittävästi rajoitettu
Presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään tiistaina Putinin Naantalin Kultarannassa.
Mielenosoitukset viranomaisten vallassa
Amnesty arvioi, että duuman vaalit joulukuussa 2011 sekä Putinin ja edellisen presidentin, pääministeri Dmitri Medvedevin vallanvaihdos toukokuussa 2012 johtivat Venäjällä protesteihin, joiden jälkeen kansalaisvapauksia on rajoitettu merkittävästi maassa hyväksytyillä kahdella uudella lailla ja 11 lain tiukennuksella.
– Lakimuutosten on väitetty tähtäävän siihen, että niillä pystytään varmistamaan yleinen järjestys ja kansalaisten oikeudet. Vaikutus on kuitenkin ollut päinvastainen: hallitusta kritisoivien, opposition edustajien ja tavallisten mielenosoittajien oikeuksia on merkittävästi rajoitettu, sanoo Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.
– Valtioiden velvollisuus on hyväksyä ja turvata rauhanomaiset kokoontumiset, mutta Venäjän viranomaisten asenne on, että mielenosoituksia, joita he eivät hyväksy, ei saa pitää.
Lait muun muassa velvoittavat mielenosoituksen järjestäjät takaamaan mielenosoittajien hyvän käytöksen ja ulkomaista rahoitusta saavat ”poliittiset” järjestöt rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi, mikä rajoittaa kansalaisjärjestöjen rahoitusta.
Amnestyn mukaan jo 200 kansalaisjärjestöä on tarkastettu tänä vuonna uusiin lakeihin vedoten.
”Näyttää noitavainolta”
Myös sananvapautta on rajoitettu lakimuutoksin. Maanpetosta ja vakoilua koskeva laki on muotoiltu niin, että sen nojalla voidaan nostaa syytteitä venäläisiä ihmisoikeuspuolustajia ja aktivisteja vastaan, jos he tekevät yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Kunnianloukkauksen kriminalisointi estää hallituksen tai viranomaisten kritisoimisen. Lisäksi valmisteilla on jumalanpilkkaa koskeva laki.
– Lakien tiukennuksia on perusteltu vakaudella ja kansalaisten suojelemisella ulkomaisilta intresseiltä. Tätä retoriikkaa käyttävät sortohallitukset ympäri maailmaa, eikä se ole uutta myöskään Venäjällä, Tuukkanen sanoo.
Hän muistuttaa Putinin puhuneen valtaantulonsa jälkeen sen puolesta, että kansalaiset osallistuisivat enemmän yhteiskunnallisiin asioihin.
– Tilanne näyttää nyt kuitenkin enemmän erimielisten noitavainolta.
Amnestyn verkkosivulla on mahdollisuus allekirjoittaa vetoomus , jossa voi kertoa Putinille, että sananvapauteen kuuluvat myös kriittiset äänet.