KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Tuleeko Afrikasta maailman uusi ruoka-aitta?

Maatalous nähdään tärkeänä osana Afrikan kehitystä. Etelä-Tansanian maaseudulla, Mitweron kylässä kotia kohti ajettava karjalauma on illansuussa toistuva näky.

Maatalous nähdään tärkeänä osana Afrikan kehitystä. Etelä-Tansanian maaseudulla, Mitweron kylässä kotia kohti ajettava karjalauma on illansuussa toistuva näky. Kuva: Kirsi Koivuporras-Masuka

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on maatalouteen soveltuvaa maata saman verran kuin Euroopan unionin alueella, mutta vain pieni osa siitä on hyödynnetty. Maahan kohdistuva kiinnostus tuo Afrikan maille paitsi kehitysmahdollisuuksia myös ongelmia.

Kirsi Koivuporras-Masuka
7.7.2013 9.49
Fediverse-instanssi:

Sinisin, vihrein, keltaisin ja punaisin pistein merkitty maailmankartta kertoo mielenkiintoista kieltään maanviljelyn globaalista kehityksestä viime vuosisatojen aikana. Globaaleihin maatalouden, kaupan ja ympäristön kysymyksiin liittyvien trendien asiantuntija, professori Thomas Hertel Purduen yliopistosta Yhdysvalloista viittoo punaisia alueita ja toteaa ääneen maa-alan käytön nopean kehityksen tietyillä alueilla.

− 1900-luvun alussa Etelä-Amerikassa oli vielä todella vähän viljelysmaata käytössä. Esimerkiksi Brasiliassa maankäytön intensiivisyys oli matala vielä 1950-luvulla, kun tilanne nyt on päinvastainen.

Viime vuosikymmenten aikana kehitys on ollut nopeaa ja kartta näyttää todennäköisesti erilaiselta jo 40 vuoden kuluttua. Maailman väestönkasvun odotetaan tasaantuvan vuoden 2050 tienoilla, mutta toisaalta ilmastonmuutos, kasvien viljely biopolttoaineiden raaka-aineeksi sekä vaurastuvan maailman ruuantarve ja kulutuksen kasvu tekevät maankäytöstä kiperän poliittisen kysymyksen globaalilla tasolla.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kansainväliset yritykset hamuavat Afrikan maamarkkinoille.

Siellä missä on väkeä ja kasvavaa vaurautta, on myös lisääntynyt tarve ruuantuotannon ja energian saatavuuden turvaamiseen. Samoilla alueilla maanviljelyskäytössä on jo valtaosa tai kaikki mahdollinen maa. Kansainvälisessä keskustelussa onkin jo esitetty huoli siitä, loppuuko maailmasta maatalousmaa?

Köyhimpien toimeentulon turva

Kartalla katseet kääntyvät nopeasti Afrikkaan, jossa etenkin mantereen eteläosassa maatalouteen soveltuvasta maasta on käytössä vielä varsin pieni osa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa maatalouteen soveltuvan maa-alan osuus on Maailmanpankin tilastojen mukaan reilut 40 prosenttia, mikä on samaa luokkaa kuin Euroopan unionin alueella.

– Tulevaisuuden ruokakori sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Noin 90 prosenttia jäljellä olevasta viljelysmaasta, jota on noin 1,8 miljardia hehtaaria, sijaitsee kehitysmaissa ja tästä merkittävä osa eteläisessä Afrikassa, sanoo Ephraim Nkonya Kansainvälisestä ruokapolitiikan tutkimusinstituutista (IFPRI).

Maataloudessa onkin potentiaalia, jota ei ole Afrikassa vielä täysimittaisesti hyödynnetty. Mielenkiintoinen ristiriita on kuitenkin se, että vaikka maatalouden osuus eteläisen Afrikan maiden bruttokansantuotteista on keskimäärin varsin matala, on se elinkeinona merkittävä.

Maailmanpankin mukaan esimerkiksi Sambiassa on maatalouskäyttöön soveltuvaa maata noin 38 prosenttia kokonaisalasta. Tässä luvussa ei ole mukana vuoroviljelyn takia käyttämättä jätettyä maata. Osassa lähteistä maatalouteen soveltuvan alan osuus on nostettu yli 50 prosenttiin Sambian maa-alasta.

Tällä hetkellä potentiaalisesta maasta noin 15 prosenttia on hyödynnetty.

Ruohonjuuritason ja kansan enemmistön näkökulmasta katsottuna maatalous on kuitenkin Sambian tärkein elinkeino, sillä elantonsa maataloudesta saa 73−85 prosenttia väestöstä.

Ulkomainen omistus kasvaa

Suurien mahdollisuuksien takia Afrikan maasta on tullut monien toiveiden tynnyri.

Ensinnäkin maatalous nähdään tärkeänä osana Afrikan maiden kokonaiskehitystä. Maaseudun kehittämiseen on käytetty merkittävä määrä kehitysyhteistyövaroja, joiden avulla pyritään muun muassa parantamaan Afrikan ruokaturvaa ja hyödyntämään maatalouden kansantaloudellista potentiaalia.

Maaseudun kehittäminen on myös merkittävä osa köyhyyden vastaista taistelua, sillä valtaosa kaikkein heikoimmin toimeentulevista ihmisistä asuu maaseudulla.

Samaan aikaan Afrikan maamarkkinoille hamuavat kansainväliset yritykset. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi UPM suunnittelee sellutehtaan perustamista Mosambikiin. Maan pohjoisosaan Lichingan alueelle on jo istutettu eukalyptuspuun pilottiviljelmät tuottamaan paperin raaka-ainetta. Hankkeen toteutuminen riippuu kuitenkin vielä riittävän maa-alan hankinnasta ja Mosambikin hallituksen hyväksynnästä.

Kansainväliset yritykset luovat Afrikkaan työpaikkoja, mutta toisaalta niiden ylle lankeaa maakaappausten varjo: maan haltuunotolle ei aina ole hankittu paikallisten yhteisöjen hyväksyntää.

Pahimmassa tapauksessa yhteisöjä on pakkosiirretty uusille asuinalueille yritysten – viranomaisten siunaamien – maakauppojen tieltä. Taustalla väikkyvät korruptio ja perinteiset tai epäselvät maanomistusoikeudet. Valtaosa maasta on Afrikassa perinteisesti yhteismaata, jonka jakaantumisesta yhteisön jäsenten kesken on huolehtinut kylän päällikkö.

Nkonyan esiin tuomien tilastojen mukaan kansainvälisten maainvestointien kokonaismäärästä jo 66 prosenttia kohdentuu Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

International Land Coalition -järjestö puolestaan raportoi hiljattain, että ulkomaisten sijoittajien haltuun on siirtynyt Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa maa-alue, joka vastaa 60 prosenttia Euroopan maatalousmaasta. Järjestön mukaan sijoittajat voivat saada jopa 25 prosentin tuoton maasijoituksistaan, joista karkeasti puolet on ruuantuotantoa ja puolet biopolttoaineen tuotantoa varten.

Eteläisessä Afrikassa maa on monin paikoin myös historiaan kietoutuva poliittinen kysymys. Näin on etenkin Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa, jossa maakysymyksen ratkaiseminen on ollut poliittisella agendalla pitkään, ja yksi molempien maiden vapaustaistelun peruspilareista.

Afrikan punaisesta maaperästä ovat kiinnostuneita myös etenkin kehittyviin ja taloudellisesti nopeasti kasvaviin Brics-maihin kuuluvat Kiina, Intia ja Brasilia. Etenkin Kiinalla on pitkät yhteistyösuhteet monien Afrikan maiden kanssa eikä se kanna kolonialismin painolastia harteillaan.

Kehittyminen edellyttää tietoa

Saharan eteläpuolisen Afrikan maapotentiaaliin liittyykin monia eri intressejä ja tekijöitä, minkä vuoksi sen hyödyntäminen ei ole mitenkään ongelmatonta. Miten siis tehdä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tuottoisa ruokakori?

Kattavaa vastausta on vaikea saada, mutta keinoja on kuitenkin tarjolla.

Nkonya tuo esiin muun muassa maakaappauksiin puuttumisen. Tärkeää olisi myös talouspoliittinen vaikuttaminen globaalilla agendalla: Afrikan tuotteita halutaan tuottaa myös vientiin.

Huolissaan Nkonya on viljelyyn käytettävän maa-alan holtittomasta lisääntymisestä, etenkin, jos se tapahtuu metsäalan kustannuksella.

− Viljelyalan laajentaminen metsien kustannuksella on huonoa kehitystä. Mitä turvatumpi viljelijän asema on, sen vähemmän hänellä on paineita laajentaa viljelyalaa.

Viljelyalan jatkuva kasvattaminen ei ole kestävää ja on osaltaan ristiriidassa ympäristönäkökulmien kanssa. Avainsanaksi onkin muodostumassa tuotannon lisääminen ja tehostaminen niin, että samasta maapalasta saadaan enemmän irti, kuitenkin maata köyhdyttämättä.

− Tärkeä kysymys on ruuantuotannon ja ilmastonmuutoksen yhteensovittaminen. Ilmastonmuutos tuhoaa osaltaan perinteen varassa elävää viljelystietoa, se mikä toimi ennen, ei enää pädekään, kun esimerkiksi sateet tulevat eri aikaan ja eri vahvuisina, toteaa Hertel.

Hertelille kaiken ytimessä on tieto.

− Kysymys on siitä, millaisia investointeja tarvitaan? Infrastruktuurin kehittämisen lisäksi pitäisi keskittyä laadukkaamman tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Viljelijät tarvitsevat esimerkiksi parempia säätietopalveluita ja tietoa kastelujärjestelmistä.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset