Kuudes raportti
Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n ihmisoikeuskomitea tarkastelee Suomen kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien tilaa säännönmukaisesti.
Suomi on sopimusosapuoli YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa. Sopimus astui Suomessa voimaan 1976.
Ihmisoikeuskomitea käsitteli Suomen kuudennen raportin 12. heinäkuuta. Suomen valtuuskuntaa tentattiin kuusi tuntia. Valtuuskuntaan kuului edustajat neljästä eri ministeriöstä ja eduskunnan perustuslakivalio- kunnasta. Ihmisoikeuskomitea kuuli vielä erikseen kansalaisjärjestöjä.
(UP/BS)
Suomi on saamassa Yhdistyneiltä Kansakunnilta YK:lta todennäköisesti kehnon arvosanan tai jopa ”ehdot” alkuperäiskansan kohtelemisessa. YK:n ihmisoikeuskomitea antaa perjantaina Suomelle suosituksensa, kuinka alkuperäiskansaa eli saamelaisia tulisi kohdella.
Pyrkimyksistä huolimatta Suomi ei ole vahvistanut alkuperäiskansan oikeuksia vaaditussa laajuudessa. Vaikeimmaksi asiaksi on koettu mahdollinen maan omistusoikeuden muuttuminen Lapissa.
Suomi ei ole allekirjoittanut alkuperäiskansoja koskevaa ILO:n 169-sopimusta, toisin kuin Norja. Tosin sopimuksen ratifioiminen, vahvistaminen, on kirjattu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan.
Tästä syystä Suomi voi odottaa vakavia huomautuksia YK:n ihmisoikeuskomitealta. Ensin ihmisoikeuskomitea pyytää ratifioimaan sopimuksen, sitten vaatii ja lopulta voimakkaasti vaatii. Suomi on venyttänyt vuosikausia alkuperäiskansoja koskevan sopimuksen allekirjoittamista.
Alkuperäiskansoilla on ILO:n 169-sopimuksen mukaan yhteisiä oikeuksia maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä perinteisiin elinkeinoihin. Saamelaisia pidetään Euroopan ainoana alkuperäiskansana.
Norja ottamassa takapakkia
Ulkoministeriöstä todetaan, että YK:n loppupäätelmässä on kyse lainvalvonnasta ja siitä tulevista sanktioista.
Tähän asti Norja on saanut tunnustusta saamelaisasioiden hoitamisesta.
– Se on ollut saamelaisasioissa moottori, mutta nyt Norjan politiikka on muuttunut. Se jarruttaa tietyissä asioissa saamelaisten oikeuksia enemmän kuin Suomi ja Ruotsi, lainsäädäntöneuvos Krista Oinonen ulkoministeriöstä sanoo.
Suomessa on otettu joissain asioissa itseä niskasta kiinni.
– Suomessa on useampi työryhmä saamenkielen elvyttämiseksi. Ministeritasolla on saamelaistyöryhmä.
Oinosen mukaan ihmisoikeuskomitealta ei tulle suuria yllätyksiä, sillä Suomi on ollut erittäin avoin raportoinnissaan.
– Suomea on aina kehuttu itsekriittisyydestä. Meidän raportissamme uskalletaan sanoa, mikä on huonosti. Mukaan on laitettu myös oikeusasiamiehen tai kansalaisjärjestöjen kritiikkiä.
– Suomi altistaa itseään, jotta saisimme suosituksia kehittämisen välineeksi, Oinonen huomauttaa.
Kuudes raportti
Yhdistyneiden Kansakuntien YK:n ihmisoikeuskomitea tarkastelee Suomen kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien tilaa säännönmukaisesti.
Suomi on sopimusosapuoli YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa. Sopimus astui Suomessa voimaan 1976.
Ihmisoikeuskomitea käsitteli Suomen kuudennen raportin 12. heinäkuuta. Suomen valtuuskuntaa tentattiin kuusi tuntia. Valtuuskuntaan kuului edustajat neljästä eri ministeriöstä ja eduskunnan perustuslakivalio- kunnasta. Ihmisoikeuskomitea kuuli vielä erikseen kansalaisjärjestöjä.
(UP/BS)
uutiskirje 
