Seksuaalisen hyväksikäytön uhrien määrä kasvanut ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä Suomessa, kertovat Maahanmuuttovirasto ja Joutsenon vastaanottokeskus. Joutsenon vastaanottokeskuksen koordinoimaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 24 henkilöä, joista yksi on alaikäinen.
Enemmistö, 16 henkilöä, auttamisjärjestelmän piiriin otetuista asiakkaista on ollut seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja.
Vastaanottokeskukseen on otettu tänä keväänä aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen paljon seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, yhteensä viisi.
Aikaisempina vuosina auttamisjärjestelmän asiakkaat ovat olleet enimmäkseen työperäisesti hyväksikäytettyjä henkilöitä ravintola- ja puutarha-alalta. Vuonna 2012 auttamisjärjestelmään otetuista asiakkaista 72,9 prosenttia eli 35 henkilöä oli työperäisen ihmiskaupan uhreja.
Afrikkalaistaustaiset naiset uhreina
Vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan Antti Jäppisen mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otetut seksuaalisen hyväksikäytön uhrit ovat enimmäkseen Välimeren maissa uhriutuneita afrikkalaistaustaisia naisia. Selvä enemmistö auttamisjärjestelmään esitetyistä uhreista on kotoisin Nigeriasta. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on esitetty nigerialaisia vuoden 2006 kesäkuusta lähtien kaikkiaan 52.
Esityksen henkilön ottamisesta auttamisjärjestelmään voi tehdä viranomainen, ihmiskaupan uhri itse tai yksityinen tai julkinen palvelujen tuottaja.
Toiseksi yleisin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään esitetty kansalaisuus on Thaimaan kansalaiset ja kolmanneksi yleisin Vietnamin kansalaiset. Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevat auttamisjärjestelmän asiakkaat ovat yleensä työperäisen ihmiskaupan uhreja.
Työperäinen ihmiskauppa yleisintä
Suomessa ihmiskauppa on yleisimmin työperäistä. Vaikka alkuvuoden tilastoissa seksuaalisen hyväksikäytön uhreja oli enemmän, ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä arvioi, että työperäisesti hyväksikäytettyjen uhrien määrä ei ole vähentynyt.
Jäppisen mukaan on perusteltua olettaa, että moni työperäisen ihmiskaupan tapaus ei ole tullut vielä esille. Sekä seksuaalisesti että työperäisesti hyväksikäytettyjen määrä on todennäköisesti tilastoitua suurempi.
Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusloukkaus, jossa hyväksikäytetään ja kontrolloidaan toista ihmistä. YK:n ihmiskauppaa koskevassa lisäpöytäkirjassa ilmiön määritelmä muodostuu kolmesta kriteeristä, joiden kaikkien tulee täyttyä: toiminta, keino ja tarkoitus:
”Ihmiskauppa tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista (toiminta) voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla (keinot). Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen (tarkoitus).”