Kesälomalta töihin palasi vakavia ministereitä. Pääministeri Jyrki Kataiselle ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle on lyöty sellaiset rätingit pöytään, että nyt on kriisi. Maailmantalouden laskuvire ja eurokriisi ovat runnelleet Suomen poikkeukselliseen tilaan, jota kutsutaan kolmoishaasteeksi: huono suhdanne, rakennemuutos ja kestävyysvaje ovat päällä yhtä aikaa.
Viennistä riippuvainen Suomi elää nyt seitsemättä laihaa vuotta. Normaaliin kasvu-uraan verrattuna kansantuotteesta puuttuu 30 miljardia ja verotuloista 10 miljardia euroa, viestittivät demarit tällä viikolla. Elvytyksestä puhuminen siirrettiin taka-alalle ja rakenteellisia uudistuksia kiirehditään.
SDP:n havahtuminen muistuttaa vuoden 1994 kesää. Vaalikuumeiset demarit valmistautuivat viimeiseen talveen oppositiossa. Edessä oli varma vaalivoitto, jonka jälkeen kaikki muuttuu. Sitten areenalle astui pääministerin tehtävään valmistautuva puheenjohtaja Paavo Lipponen ja lopetti puheet elvytyksestä. Tulossa on lisää niitä leikkauksia, joista porvarihallitusta on koko ajan haukuttu.
Suomen velkasuhde on edelleen eurooppalaisittain alhainen ja raha halpaa.
Kaikki vannovat nyt rakenteellisten uudistusten nimiin, mutta eivät halua sanoa, mitä ne ovat. Ideat kuulemma ammutaan heti alas.
Valtiovarainministeriön toukokuisesta strategiapaperista voidaan kuitenkin päätellä Urpilaisen laittaneen ministeriönsä virkamiehet jatkojalostamaan muun muassa toimenpiteitä, joilla esiin nousee taas arvonlisäveron korotus, opintotuen uudistaminen kannustamaan nopeampaan valmistumiseen sekä työttömyysturvan keston lyhentäminen ja muuttaminen jollain lailla vastikkeelliseksi.
Työministeri Lauri Ihalainen valotti lisäksi torstaina Ylen haastattelussa oppivelvollisuusikärajan nostoa vuodella sekä työttömien kannustinloukkujen purkamista niin, ettei koko tukea menetä heti, jos ottaa työtä vastaan.
Paljon puhuttua eläkeiän nostamista ei nyt tehdä, mutta se on hyvin todennäköisesti edessä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Jutta Urpilainen puhuu jo kipeistä kaikkia koskettavista uudistuksista, mikä sekin tuo ikäviä muistumia 1990-luvusta.
Toivottavasti samoja virheitä ei kuitenkaan toisteta. Valtion velka nousee ensi vuonna lähelle sataa miljardia euroa, mutta monet ekonomistit ovat varoitelleet liioittelemasta velkaantumistahdin merkitystä. Suomen velkasuhde on edelleen eurooppalaisittain alhainen ja raha halpaa. Tärkeintä on pitää nyt huolta työllisyydestä eikä ampua itseään nilkkaan juuri, kun Euroopasta pitkästä aikaa kuuluu myönteisiä talousuutisia.
Eikä kaikki raha ole Suomesta mihinkään kadonnut. Sijoitusrahastojen pääoma nousi heinäkuussa uuteen ennätykseen 71 miljardiin euroon. Uutta pääomaa rahastoihin sijoitettiin yhteensä 884 miljoonaa euroa. Siellä on osoite, jota ei pidä unohtaa ”kipeistä uudistuksista”. Ihan vaan vaikka talvisodan hengessä.
uutiskirje 
