Metallityöväen Liiton vasemmistoryhmän vetäjä ja sopimusasiantuntija Turja Lehtonen (vas.) kummastelee SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen maanantaisia puheita ammattiyhdistysliikkeestä. Urpilainen kehotti ammattiliittoja pyrkimään maltilliseen tuloratkaisuun ja vaati järjestöiltä joustoa ja ”yhteistä vastuuta”, tai muuten ”ne eivät voi olettaa säilyttävänsä asemaansa kansakunnan kaapin päällä” puhuessaan SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lahdessa.
– Pidän historiallisena sitä, että työväenpuolueen puheenjohtaja heittää tuollaista kritiikkiä ”omiensa” suuntaan. Urpilaisen pitäisi ymmärtää, että kyllä suomalainen ammattiyhdistysliike on osannut ja osaa kantaa vastuunsa. Näytöt siitä ovat kiistattomat.
Lehtonen rinnastaa Urpilaisen puheet pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) viime viikon puheisiin Helsingin Sanomissa. Katainen sanoi ostovoiman paranevan sillä, että palkankorotukset ovat pienemmät kuin keskeisissä kilpailijamaissa.
Uhoaminen vain pahentaa tilannetta, koska uhoamisesta on vaikea peruuttaa.
– Jäitä hattuun, Lehtonen neuvoo.
Lehtonen toteaa, että kun käydään tunnusteluja siitä, voisiko löytyä tulopoliittinen kokonaisratkaisu, osapuolille pitää antaa työrauha.
– Nyt sekä Urpilaisen että Kataisen pitäisi lopettaa uhoaminen. Jos ratkaisu eväät löytyvät, sitten tulisi miettiä, mikä on valtiovallan panos mahdolliseen keskitettyyn ratkaisuun, hän sanoo.
– Uhoaminen vain pahentaa tilannetta, koska uhoamisesta on vaikea peruuttaa. Julkisesta piiskaamisesta ei ole koskaan seurannut hyvää.
Verotus väärä keino
Katainen tarjosi kokonaisratkaisun tueksi mahdollista ”ostovoimaa parantavaa veroratkaisua”. Lehtosen mielestä valtiovallan panos pitäisi löytyä muualta kuin verotuksen piiristä.
– Jos tehdään nollapilkkujotain prosentin viilauksia verotukseen, niillä ei ole sen vertaa vaikutusta ostovoimaan, että ne kannattaisivat, hän arvioi.
– Lisäksi verotuksen pienentäminen koskettaisi jo nyt ahdingossa olevaa kuntasektoria ja siten tarkoittaisi erilaisten taksojen ja kunnallisverojen korotusta.
Lehtosen mielestä pitääkin keskittyä pohtimaan, missä työelämän laadun asioissa valtiovalta voisi tukea kokonaisratkaisua.
– Ne voisivat liittyä työlainsäädäntöön, harmaan talouden torjumiseen ja muutosturvaan, hän sanoo.
Listalla on tilaajavastuulain kiristäminen.
– Tilaajayrityksille tulisi selkeästi isompi vastuu. Niiden pitäisi seurata, maksavatko alihankkijat verot, eläkemaksut ja muut velvoitteensa.
Hän toteaa, että myös sanktiot velvoitteista laistamisesta – sakot – ovat niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä yrityksille. Lisäksi sääntöjen noudattamisen valvontaa pitäisi lisätä tuntuvasti.
Nyt sanktiot ovat niin pieniä, että monesti niillä ei ole yrityksille mitään merkitystä. Valvontaa myös pitäisi tehostaa. Mutta ennen kaikkea tilaajayrityksen vastuuta.
– Toinen asia, jossa valtiovalta voisi toimia, on pätkä- ja vuokratyöt, Lehtonen esittää.
– Esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi olisi suoraa harmaan talouden kitkemistä.
Lehtonen muistuttaa, että hänen listaamansa muutosesitykset ovat eduksi työntekijöiden lisäksi rehellisille yrityksille.
– Kaikki olisivat samalla viivalla, kun urakoita lasketaan.
Hänestä valtiovalta voisi tuoda kokonaisratkaisuun mukaan myös kanneoikeuden.
– Senkään ei pitäisi olla kenellekään hankala niellä.
Aktiivisuutta, vasemmisto!
Vaikka Lehtonen toppuuttelee ministereitä uhoamasta, hän peräänkuuluttaa aktiivisuutta erityisen tärkeän työmarkkinasyksyn osalta omassa puolueessaan, vasemmistoliitossa.
– Vasemmistoliiton tuorein linjaus on askel oikeaan suuntaan, Lehtonen sanoo viitaten Jyväskylässä tiistaina päättyneen vasemmistoliiton hallitusryhmän kannanottoon.
Vasemmistoliiton hallitusryhmän mielestä suomessa tarvitaan keskitetty työmarkkinaratkaisu, joka tukee talouden vakautta ja ennustettavuutta, palkansaajien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. vasemmiston mielestä pääpaino pitää olla työelämän ehtojen ja työntekijöiden aseman parantamisessa.
– Toivonkin vasemmistoliiton tuovan keskusteluun vahvemmin oman näkökulmansa. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen on hyvä olla vielä aktiivisemmin mukana myös työelämäkeskustelussa, Lehtonen sanoo.
Lehtonen toteaa, että vasemmiston ammattiyhdistyskentässä on ihmetelty puolueen hiljaisuutta.
– Sen olen kuullut monelta suunnalta.
uutiskirje 
