Metso tekee maailman parhaat paperikoneet, mutta maailmalla ei ole kysyntää paperikoneille. Nokia tekee hienoja puhelimia, mutta kuluttajat haluavat Samsungin tai Applen. Stora Enso ja UPM puskevat tehokkaasti laatupaperia tehtaistaan, mutta paperin kulutus laskee, kun ihmiset lukevat uutisensa netistä.
STX-telakka tekisi hienoja laivoja, mutta valtiontuet ovat sairastuttaneet koko telakkabisneksen ja korealainen emoyhtiö kiikkuu konkurssin partaalla. Renesas-elektroniikkayhtiö kehitti huipputekniikkaa Suomessa, mutta rahat loppuivat kassasta tsunamin tuhottua päätehtaat Japanissa.
Kaivosalaan uskottiin. Jos Talvivaara ei kuitenkaan osaa rakentaa edes vesialtaita, niin kuka enää uskoo tuottoisaan nikkelibisnekseen? Raahen kultakaivokselle ei ehditty saada edes kunnon tietä valmiiksi, kun kuultiin, että tämä kullanvuolenta on konkurssin partaalla.
Yritysten ongelmat eivät ole poliitikkojen aiheuttamia.
Mikä avuksi? Yritysjohtajat ja poliitikot viljelevät päivittäin uutisissa muotisanojaan teollisuuden kriisin taittamiseksi. Palkkamaltti, hintakilpailukyky, kestävyysvaje ja rakenteelliset ratkaisut.
Jokainen johtaja ja poliitikko tietää, että näiden sanojen taakse on kätketty suunnitelmat eläkeiän nostamisesta, palkkakulujen alentamisesta, yritysten veronalennuksista ja julkisten palvelujen yksityistämisestä.
Onko näistä keinoista avuksi? Yrityksiltä on jo poistettu miljardin suuruinen Kela-maksu, yritysten maksamaa yhteisöveroa on alennettu ja alennetaan vielä hurjasti, työntekijöiden eläköitymisikä on noussut viime vuosina, työntekijöiden palkattomat ylityöt ovat kasvussa ja julkisia palveluja yksityistetään vauhdilla.
Jos Suomessa tehdään tuotteita, joille ei ole maailmalla kysyntää, niin mikään veronalennus ei auta. Jos voittojaan maksimoivat yritysten omistajat ovat päättäneet siirtää tuotannon Kaukoitään, niin mikään palkkaratkaisu ei ole riittävä. Jos ikääntyviä työntekijöitä ei arvosteta työelämässä ja suurin osa ei saavuta edes nykyistä eläkeikää, niin mitä eläkeiän nostaminen auttaa?
Yritysten ongelmat eivät ole poliitikkojen aiheuttamia. Koko Euroopan asema on rajusti heikentynyt globaalissa markkinatilanteessa. Suomen vahvojen tuotteiden kysyntä on romahtanut. Silti vastuu ihmisten hyvinvoinnista ja yhteiskunnan tulevaisuudesta on poliitikoilla. Kansa odottaa nopeita ratkaisuja ilmiöihin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.
Euroopan unionin parjaaminen ei tässä tilanteessa auta eikä puisen kakkaran pyörittelyllä saada konkreettisia vastauksia. Keskitetty maltillinen työmarkkinaratkaisu on mahdollista saavuttaa, uusia kasvualoja voidaan tukea, uusia yritysrahastoja voi perustaa, logistiikkaa voidaan parantaa, työllisyyttä tukea elvytyksellä ja verotusta muuttaa. Mutta vastineeksi tarvitaan yritysten aitoa vastuunkantoa, jossa kotimaan toimintoja kehitetään, verot maksetaan Suomeen ja työntekijöistä pidetään huolta.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja.
uutiskirje 
