Puheet työurien pidentämisestä jakautuvat monesti niihin, joissa pidennetään työuria joko alusta tai lopusta. Tilastokeskuksen mukaan tärkein ikäryhmä työllistämisen suhteen ovat kuitenkin 30–44-vuotiaat. Fyysistä ja psyykkistä työssäjaksamista tulee siis edistää kaikin keinoin. Täytyy myös huolehtia siitä, että työpaikkoja on tarpeeksi tarjolla.
Nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisy ovat niin ikään tärkeässä roolissa. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että nuorille on tarjolla laadukasta koulutusta yhdenvertaisesti. Hyvän ja pitkän työuran onnistumiseksi hyvä edellytys alusta asti on se, että voi valita itselleen sopivan alan riippumatta omasta taustastaan tai yleisistä ennakko-oletuksista.
Myös työllisyyden parantumisella on merkitystä. Työurat pitenevät alusta, keskeltä ja lopusta, jos työpaikkoja on tarjolla nykyistä enemmän.
Jokaisella ihmisellä on takanaan hyvin erilainen työura.
Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys työurien pidentämisessä. Ei ole mitään järkeä korottaa mekaanisesti eläkeikää nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen, kun todellinen eläköityminen tapahtuu meillä tällä hetkellä keskimäärin 60 vuoden iässä. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa joustavan eläkkeelle jäämisen jokaisen henkilökohtaisen tilanteen mukaan 63–68 vuoden iässä ja sellaisena se tulee pitää.
Jokaisella ihmisellä on takanaan hyvin erilainen työura. Raskaisiin, fyysisiin töihin esimerkiksi rakennuksille mennään monesti jo alle 20-vuotiaana, jolloin 60-vuotiaana työvuosia on ehtinyt kertyä jo yli 40. Silloin voivat jo ihan fyysiset rajat tulla vastaan. Toisaalta taas yliopistosta kolmekymppisenä valmistuneella on 65-vuotiaana takanaan työvuosia 35.
Joustava hoitoraha suunniteltiin työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi. Se parantaa myös naisten asemaa, sillä se mahdollistaa lyhyen osa-aikatyön tekemisen ja pienten lasten äitien aiemman työhön paluun. Lastenhoito on edelleen liian vahvasti naisten harteilla ja yli 90 prosenttia kotihoidontuen saajista on naisia. Lastenhoidon epätasaisen jakautumisen vuoksi monet naiset ajautuvat tahtomattaan osa-aikatyö- ja pienipalkkaloukkuun.
Vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa valtionosuuksia lisätään 11 miljoonalla eurolla uudistuksen aiheuttaman lisääntyneen päivähoidon tarpeen johdosta.
Työministeri Ihalaisen esitys kotihoidontuen isäosasta on kannatettava ja askel oikeaan suuntaan. Vasemmiston pitkään ajamassa 6+6+6-mallissa ajatus on viety vielä pidemmälle. Molemmille vanhemmille on varattu oma kuuden kuukauden jakso, jonka lisäksi on vielä kuusi kuukautta perheen haluamalla tavalla jaettavaa vapaata.
Hoivavastuun tasaaminen molempien vanhempien kesken on kaikkien etu. Niin lasten, vanhempien, työnantajien, kuin koko yhteiskunnan.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja.
uutiskirje 
