Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mielestä heikkoa taloustilannetta käytetään verukkeena joka puolelta yhä äänekkäämpinä kuuluville vaatimuksille rakenteellisista uudistuksista. Työurien pidentämiseksi ajetaan kiivaimmin eläkeiän alarajan nostoa ja opintotuen heikentämistä muuttamalla se lainapainotteiseksi.
Esitetyt toimet ovat kuitenkin tehottomia ja vain lisäisivät epätasa-arvoa, Lapintie toteaa blogissaan.
Eläkeiän alarajan nostosta kärsisivät hänen mukaansa ne, jotka pitkän työuran sekä raskaan ja kuluttavan työn vuoksi eivät jaksa töissä eläkeikään saakka. Kevyttä työtä tekevien tilanne ei sen sijaan muuttuisi, sillä he voivat halutessaan nykyisinkin jatkaa työelämässä 68-vuotiaaksi saakka.
Eläkeiän mekaaninen nosto olisi Lapintien mukaan myös tehotonta. Hän viittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimukseen, jonka mukaan vanhuuseläkkeen alarajan nosto kahdella vuodella 63 vuodesta 65 vuoteen merkitsisi vain 33 000 työllistä lisää.
Opiskelijat enemmän töihin
Myös opintotuen lainapainotteisuus lisäisi epätasa-arvoa, kirjoittaa Lapintie. Opiskeluajat eivät lyhenisi, jos opiskelijat joutuisivat tekemään entistä enemmän töitä toimeentulonsa eteen. Epävarma tulevaisuus työmarkkinoilla ei kannusta suuriin opintolainoihin. Hyötyjiä olisivat lähinnä ne opiskelijat, jotka voivat nojautua vanhempiensa taloudelliseen tukeen, eivätkä tarvitse lisätienestejä tai opintolainaa.
Alun ja lopun tuijottamisen sijasta työuria tulisi Lapintien mielestä katsoa kokonaisuutena, ja keskittyä työelämän laatuun.
”Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää terveyspalveluiden eriarvoistumiseen ja terveyserojen kasvuun. Paremmassa työhyvinvoinnissa ja terveyden parantamisessa on avain myös pidempiin ja parempiin työuriin.”