Sveitsiläisessä dokumentissa Miksi muuntogeeninen riisi? (2012) tartutaan tärkeään asiaan, mitä tulee ihmisten jokapäiväiseen ravintoon koko maailman mittakaavassa. Asian ydin kiteytetään näin: kun tärkeän elintarvikkeen muuntogeeninen versio hyväksytään, muutkin muuntogeeniset elintarvikkeet hyväksytään helpommin.
Muuntogeenisen riisin tarina alkoi, kun insinööri Ingo Potrykos ja solubiologi Peter Bayer tekivät helmikuussa 1999 suuren löydöksensä. ”Kultainen riisi” sai ylistystä kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja herätti huomiota myös laajemmin julkisuudessa, aina amerikkalaisen Time-lehden kantta myöten.
Potrykos sanoo kehittäneensä riisin humanitaarisista syistä, tarkoituksena on auttaa maailman köyhiä; kultaisen riisin vakuutetaan auttavan varsinkin A-vitamiinin puutteesta kärsiviä. Erityisenä kohderyhmänä mainitaan lapset ja raskaana olevat naiset. Tässä mielessä lajikkeesta ei ole hyötyä laboratoriossa, joten kehittäjät halusivat keksintönsä tuotteeksi eli kasvatettaviksi riisipelloille.
Näin kuvaan astui iso raha. Alkuvaiheen rahoittaja oli maailman johtava maatalousalan yritys Syngenta, myöhemmin mukaan tuli Gatesin säätiö. Näiden instanssien junailemia käänteitä Potrykos katsoo karsaasti.
Varsinainen tutkimusretki kultaisen riisin ympärillä tehdään Filippiineillä. Retki huokuu sveitsiläisittäin kellontarkkaa tutkimustyötä. Tuloksena on monipuolinen ja seikkaperäinen esitys siitä, mitä kaiken takana mahdollisesti on. Onhan riisi merkittävä elintarvike: joka päivä puolet maailman ihmisistä syö riisiä.
Ääneen pääsevät myös katolinen kirkko, Greenpeace, luomuviljelijät sekä kansanedustaja Rafael Marino. Hän viittaa kintaalla kultainen riisi -hankkeen jaloille päämäärille: kansainvälisen suuryrityksen intresseissä ei ole humanitaarinen toiminta tai sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Varsin hätkähdyttävää aineistoa tarjoavat visiitit Kiinan Jianghouhun (alakoululaiset koekaniineina) sekä Ranskassa Caenin yliopiston tutkimuslaitokselle.
Ulkolinja: Miksi muuntogeeninen riisi? TV1 torstai kello 22.00.