Tuhansia suomalaisia kuoli turhaan
Marsalkka Mannerheimin merkittävät strategiset virheet jatkosodan loppuvaiheessa maksoivat tuhansien suomalaissotilaiden hengen, väittää maanantaina esitettävä Ylen MOT-ohjelma Marskin vaietut virheet.
Ohjelma perustuu uusiin tutkimuksiin.
Kenraaliluutnantti evp. Heikki Koskelon mukaan suomalaiset joutuivat kesäkuussa 1944 vastaamaan Karjalan kannaksella Neuvostoliiton hyökkäykseen lähes linnoittamattomissa asemissa. Koskelo sanoo Mannerheimin luottaneen siihen, ettei Neuvostoliitto suorita suurhyökkäystä, vaan Suomen kohtalo ratkaistaan myöhemmin
Koskelo on tutkinut jatkosodan loppuvaiheita 2000-luvun puolivälistä lähtien.
Itä-Karjala keskiössä
Mannerheimia varoitettiin tulevasta hyökkäyksestä, mutta hän halusi pitää puolustuksen pääpainon Itä-Karjalassa.
Turvallisuuspolitiikan tutkijan, eversti evp. Pekka Visurin lokakuun puolivälissä julkaistava kirja tukee Koskelon päätelmiä.
– Mielestäni suuri virhe oli pitäminen kiinni viimeiseen asti Itä-Karjalasta. Siis sillä lailla, että ei valmistauduttu sen luovuttamiseen – ja ennen kaikkea ei valmistauduttu kohtaamaan suurhyökkäystä Karjalan kannaksella. Kyllä se strateginen virhe on ollut, ei siitä mihinkään pääse, entinen maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja kritisoi ohjelmassa.
20 000 kuoli suurhyökkäyksessä
Visuri ja Koskelo ovat sitä mieltä, että Mannerheimin strateginen virhearvio merkitsi Suomelle henkisiä ja aineellisia tappioita. Visurin mukaan vastuu niistä lankeaa marsalkalle, koska tämä oli keskittänyt kaiken päätösvallan itselleen.
Kummankin mielestä Suomi oli lähellä täydellistä luhistumista kesällä 1944.
Historian professorin Henrik Meinanderin mukaan Mannerheimin ammattitaito oli vanhentunut.
Karjalan kannaksen puolustus romahti nopeasti ja Suomen kokonaistappiot olivat noin 20 000 miestä.
uutiskirje 
