Hirven- ja peuranmetsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina. Pohjois-Lapin alueella metsästys alkoi jo syyskuun alussa. Hirvenmetsästykseen arvioidaan osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää.
Suomen riistakeskus myönsi metsästyskaudelle 32 900 hirvenpyyntilupaa, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin viime syksynä. Hirvikantaa on viime vuosina tavoitteellisesti vähennetty. Hirvien määrä on nyt suuressa osassa Suomea tavoitetasolla
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan edellisen metsästyskauden päätyttyä oli noin 73 000 hirveä. Kesän vasontakauden jälkeen niitä arvioidaan olevan noin 115 000. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 22 100 pyyntilupaa eli hieman enemmän kuin viime vuonna.
Osa metsästysseuroista ja -seurueista varsinkin Etelä-Suomessa siirtää hirvenmetsästyksen aloitusta lokakuun puoliväliin vapaaehtoisesti. Kun lehdet ovat pudonneet puista, näkyvyys metsissä on parempi ja kylmemmällä ilmalla saaliin jäähdyttäminen onnistuu helpommin.
Hirvikolarin riski kasvaa
Autoilijoiden on syksyisin syytä ottaa huomioon hirvivaara liikenteessä. Hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät hirvikolaririskiä.
Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista on aina ilmoitettava hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisikin kulkuaan kolarin jälkeen. Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation (SRVA) kautta paikalle asiansa osaavat jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimet.
Suomessa sattuu vuosittain noin 4 000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä. Metsästys on tärkein keino säädellä hirvieläinkantoja ja ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia.
uutiskirje 
