Tappajafarkut -teoksen (Into Kustannus 2013) kirjoittanut tutkija Outi Moilala sanoo, että kuluttajien boikotit eivät juuri kohenna halpamaiden työntekijöiden asemaa.
– Parempi on saada tilaaja sitoutumaan tiettyyn alihankkijaan ja painostamaan tätä kohentamaan työoloja, Moilala toteaa.
Hän lisää, että boikottia voidaan käyttää äärimmäisenä keinona kansainvälisissä kampanjoissa. Tällä tavoin saatiin Triumph lopettamaan tuotantonsa sotilasdiktatuurin Burmassa.
Suurin osa suomalaisten vaatteista tulee Kiinasta.
Moilala puhui Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:in Kunnon työn päivässä maanantaina.
Suomalaisen vaatettaa kiinalainen
Suurin osa suomalaisten vaatteista tulee Kiinasta, mitataanpa tuontia kiloissa tai euroissa. Kilomääräisesti seuraavina listalla ovat Bangladesh ja Intia.
Moilala huomauttaa, että kuluttajat voivat aina etsiä kotimaista vaihtoehtoa, ostaa käytettyjä vaatteita tai ommella niistä uusia.
Jos on aikeissa hankkia halpamaassa tehdyt farkut, järjestöjen ja yritysten sertifikaateista voi selvittää, kuinka hyvin alihankkijat noudattavat vaatimuksia kunnollisista työoloista. Vaatetusfirmalta voi vaatia tarkempaa alihankkijoiden työolojen valvontaa.
Järjestöjen SA8000-tarkastukset ovat vaativimpia, mutta myös yritysten BSCI on kohtalaisen tiukka. Suuri osa suomalaisista vaatetusyrityksistä käyttää jälkimmäistä.
Epäilyttävintä on, jos yritys ei käytä mitään ulkopuolista valvojaa ja etenkin, jos se valvoo vain tuotteen laatua eikä olosuhteita, joissa tuote tehdään.
Teoksen mukaan 17 suomalaista yritystä ei teetä minkäänlaisia ulkopuolisia tarkastuksia alihankintafirmoihinsa. Tutkittavana oli 27 suomalaista vaatteita ja urheilutuotteita tuovaa yritystä.
Työpäivät ovat pidentyneet
Maailmanpankin selvityksestä käy ilmi, että vaatetusalalla vain vietnamilaisten ja bangladeshiläisten miesten työolot ovat kohentuneet. Kiina ei ollut mukana vertailussa.
Monissa maissa työntekijöiden palkat ovat nousseet, mutta vastaavasti työpäivät ovat pidentyneet.
– Vaatetusteollisuus siirtyy helposti pienenkin hintaeron vuoksi viereiseen kaupunkiin tai toiseen maahan. Nyt näyttää, että liikkumavaraa on hankittu työntekijöiden päivää pidentämällä, Moilala sanoo.