Peter Franzén on melkoinen taikuri näyttelijäksi: hän tekee roolihahmostaan heti kättelyssä sympaattisen – ilmeet, eleet ja velmuilut osuvat kohdalleen. Mitä erikoista tuossa on?
Tietysti se, että Franzén esittää uusnatsiporukan johtajaa.
Meidän ihmisten suhteen riittää eroavuuksia. On myös ideologisia raja-aitoja, joita ei ylitetä. Ja mielipiteiden kirjo usein sellainen, että asian oikeellisuudesta on turha väitellä. Niinpä olisi kohtuullista, että antaisimme toistemme olla rauhassa käsityksinemme kuin myös omana itsenämme.
Tunnetusti se ei näytä onnistuvan, ja tästä on Leijonasydämenkin lähtökohdissa oleellisesti kysymys.
Tematiikan peruspilarina sykkii voimakas humanistinen perusviritys yli rodullisten, kansallisten, uskonnollisten ja poliittisten erojen. Tältä pohjalta pistetään rinnakkain aika epätodennäköiset maailmat.
Uusnatsipomo tykästyy ravintolatyöntekijään, ja kohta ollaan saman katon alla. Kantona kaskessa uhkaa olla naisen avioton poika: tämän isä on menestyvä musta mies.
Nykyajan kansanvalistusta
Käsikirjoituksessa esitetty huoli rasismin vaaroista huokuu konstailematonta, nykypäivään sovitettua kansanvalistushenkeä. Leffa ajaa asiansa viihdyttävästi ja tekee sen rönsyilevän rosoisen, joiltain osin komediallisia virityksiä sisältävän draaman muodossa.
Erilaisuuksien kohtaamisissa ja yhteenotoissa on farssimaista kohellusta, vakavoitumisen paikkoja, melko raakaa väkivaltaa, ronskia sanailua, huumoria eri muodoissaan, herkkiä hetkiä sekä pari pirausta naimista.
Eli kässärissä on paljon tavaraa eikä määrä täysin korvaa laatua.
Juonikuvion vilkas trafiikki muistuttaa Dome Karukosken edellisestä ohjaustyöstä Napapiirin sankarit (2010). Sen ja Leijonasydämen ero on toki oleellinen: viime mainitussa kepeän ja vakavan kohtaamisessa on tosi kysymyksessä.
Sen suhteen paremmaksi pistää vapaasti tosipohjainen amerikkalaisfilmi The Believer – täynnä vihaa (2001). Siinä hahmotetaan vaikuttavin vedoin kauhuskenaario, jonka luulisi olevan pelkkä houreinen kuvitelma: omiaan monottava fiksu nuori päähenkilö on juutalainen uusnatsi.
LEIJONASYDÄN (Suomi 2013). Käsikirjoitus: Aleksi Bardy. Ohjaus: Dome Karukoski. Kuvaus: Hena Blomberg. Musiikki: Jean-Paul Wall. Pääosissa: Peter Franzén, Laura Birn, Yusufa Sidibeh, Jasper Pääkkönen.
Elokuvasta lisää Kansan Uutisten verkkolehdessä sunnuntaina.
uutiskirje 
