”Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä/ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä…”, riimitteli Ismo Alanko reilut 20 vuotta sitten. Laulun sanat osuvat myös tänä päivänä, kun kaksi Suomen perinteistä talouden tukijalkaa – puunjalostusteollisuus ja Nokia – horjuu.
Alanko taisi jopa olla hieman aikaansa edellä kirjoittaessaan Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista: ”Saksa ja Ruotsi ja Venäjä huokas/ kuin yhdestä suusta/ kun Suomi putos puusta”. Suomen tämän päivän tilanteen syntyjuuret ovat osaltaan kaukana menneisyydessä, osin jo Alangon kappaleen syntyvuodessa 1990 mutta varmuudella reilua kymmentä vuotta myöhemmässä ajassa.
Silloin tehtiin valintoja, joista kärsimme nyt. Silloin ei huomattu tai haluttu huomata uuden ituja. Vanhassa pitäytyminen tuntui turvallisemmalta. Nokian osalta ratkaisevat virheet tehtiin vajaa kymmenen vuotta sitten. Tuotekehittelyssä, uusien innovaatioiden muokkaamisessa sekä myös ohjelmisto-osaamisessa sen kilpailijat kurvasivat ohi. Nokialle jäi näppeihin omat vanhentuneet tuotteet. Tämän myöntää myös Nokian ex-pääjohtaja Jorma Ollilla muistelmateoksessaan.
Uutta ei synny, ellei sille anneta tilaa – ja rahaa.
Puunjalostuksessa taas ei osattu reagoida riittävän ajoissa globaalitaloudessa nähtävissä olleisiin muutoksiin. Siksi romahdus tapahtui lyhyessä ajassa, josta toipuminen vie aikaa.
Nyt voi tuntua siltä, että kahden talouden veturin yskähtelyyn ei lääkkeitä löydy. Koko ajan kuitenkin on uutta virinää olemassa. Juuri nyt ehkä kehitellään sellaisia innovaatioita, joista koko maailma kohisee 2025. Uutta ei synny, ellei sille anneta tilaa – ja rahaa. Tulevaisuuden Suomea tehdään nyt.
Viime aikoina on puhuttu paljon yritystuista ja siitä, että niitä maksetaan turhaan. Uusiin innovaatioihin liittyvät tuet maksavat kuitenkin itsensä yleensä takaisin, jos idea kantaa. Kaikki hankkeet eivät onnistu, mutta sellainenkin riski kannattaa mieluummin ottaa kuin toimia mielikuvituksettomasti ”varman päälle”.
Suomi on – ehkä hieman yllättäenkin – jälkijoukoissa, kun lasketaan, miten paljon julkista rahoitusta myönnetään uutta luovaan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tekes antaa tukea ennen muuta sellaisille kasvu- ja startup-yrityksille, jotka tosissaan pyrkivät maailmanmarkkinoille. Suomessa tällaisen tuen osuus on noin kolme prosenttia bkt:stä, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa se on melkein 14 prosenttia. Eu-maiden keskiarvo on noin kahdeksan prosenttia. Suomea vähemmän teollisuusmaista tukea antavat vain Tanska, Sveitsi ja Japani.
Peliteollisuuden uudet onnistujat kertovat vielä vain pintaa uudenlaisista innovaatioista. Uuden teknologian hyödyntämiseen ja osaamisen tukemiseen liittyy valtavia mahdollisuuksia.
Supercellin yli miljardin euron pelikauppa nosti julkisuuteen myös uuden polven nuoret isänmaalliset omistajat, jotka vilpittömästi haluavat maksaa veronsa Suomeen jo senkin takia, että he ovat tyytyväisiä yhteiskunnalta saamiin eväisiin. Tällaista yrittämistä kannattaa ja on syytä tukea.
uutiskirje 
