Lapsena koettu voimakas stressi voi vaikuttaa läpi elämän fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. THL:n tutkijan Hanna Alastalon väitöstutkimuksen mukaan sotalapsilla oli myöhemmin aikuisena lisääntynyt riski sydän- ja verisuonisairauksiin sekä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn.
Lapsia lähetettiin Suomesta sotaa pakoon enimmäkseen Ruotsiin. Yli kolmasosa sotalapsista oli 2–4 vuoden iässä erotessaan vanhemmistaan yleensä yli kahdeksi vuodeksi.
Alastalon tutkimuksen mukaan sotalapsuus oli yhteydessä korkeampaan sepelvaltimotaudin ja sydän- ja verisuonitautien sairastavuuteen sekä tyypin 2 diabetekseen verrattuna ei-sotalapsiin.
Yli kolmen vuoden sotalapsena olo oli taas yhteydessä korkeampaan sydän- ja verisuonisairastavuuteen.
Sotalapset eivät kuitenkaan tarvinneet muita enempää sairaalahoitoa sydänvaivojen tai aivohalvauksen takia.
Sotalapsuus ennusti lisäksi korkeampia verenpainearvoja myöhemmin aikuisena ja lisäksi lisäsi riskiä myöhemmän iän heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn.
Tutkimus viittaa siihen, että varhaisiällä koetulla stressillä voi olla elinikäisiä vaikutuksia sydänperäiseen terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin.
Tutkimukseen osallistui 13 345 Helsingissä vuosina 1934–1944 syntynyttä. Heistä sotalapsuuden oli kokenut 13,5 prosenttia.
Hanna Alastalon väitöskirja tarkastetaan perjantaina 8.11. kello 12 Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa.
uutiskirje 
