Kemijoki Oy:n yt-neuvottelut ovat päättyneet suuren hämmennyksen tilaan. Henkilöstön edustajat ovat tyrmistyneitä, koska heidän mielestään yhteistoimintaneuvotteluissa ollaan niiden päättyessä käytännössä samassa tilanteessa kuin neuvottelujen alussa.
”Olemme istuneet kahdeksan viikkoa ja lopputuloksena on, että henkilöstö roikkuu siinä samassa löyhässä hirressä kuin heti 3.9. annetun neuvottelukutsun jälkeen. Kuluneiden viikkojen jälkeen ei edelleenkään ole tarkkaa tietoa, että kuinka monta henkilöä irtisanotaan ja ulkoistetaan. Eli neuvottelujen alussa yhtiön ilmoittama arvio, että 185 henkilöstä vain noin 20 jää taloon, ei ole muuttunut miksikään”, kommentoivat Jukka Kelloniemi (YTN), Juhani Kuusela (Pro) ja Jorma Tiuraniemi (Sähköliitto) yhteisessä tiedotteessaan maanantaina.
Kemijoki Oy tiedottaa yt-neuvottelujen tuloksesta vasta tiistaina iltapäivällä.
Henkilöstön edustajien mukaan työnantaja ilmoitti neuvotteluissa, että mahdollisille irtisanottaville annetaan ”mitättömän suuruinen paketti”. Se ei ole missään suhteessa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen, eikä siihen että irtisanottavien keski-ikä on yli 52 vuotta ja he ovat ”uhranneet 20–30 vuotta elämästään työnantajalle, jonka arvostus työntekijöitään kohtaan, ainakin näiden yt-neuvottelujen perusteella, on nolla”.
”Ala-arvoista johtamista”
Katkerassa tiedotteessa syytetään Kemijoki Oy:n henkilöstöjohtamista ”täysin ala-arvoiseksi”.
”Tiedotus ja henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen on sälytetty kokonaan luottamushenkilöiden harteille. Johdolla ei ole ollut hajuakaan siitä, kuin huonosti henkilöstö on prosessin aikana voinut. Ja koska prosessi vain jatkuu, niin helpotustakaan ei taida olla tulossa.”
”Vähäinenkin luottamus tuhottu”
Henkilöstön edustajien mukaan neuvotteluissa ei ole edistytty, koska ”yhtiön hallituksen ja johdon käyttäytyminen tilanteen aikana on ollut omiaan tuhoamaan sen vähäisenkin luottamuksen tätä prosessia kohtaan. Henkilöstö kokee, että heille on jopa valehdeltu, koska alussa mainostetut kahden vuoden aikana pehmeästi toteutettavat muutokset vaihtuivat heti alussa aikatauluun, jonka mukaan ensi kesään mennessä reilusti yli puolet väestä ei ole enää Kemijoki Oy:n kirjoilla.”
Kumpi on valtionyhtiön ohjauksessa tärkeämpää: hyvä taloudellinen tulos vai yhteiskunnallinen vastuullisuus? kysyvät henkilöstön edustajat.
”Kemijoki Oy on pohjoismaiden kustannustehokkain vesivoimayhtiö ja vaikuttaa Suomen pisimmällä joella, joten yhteiskuntavastuu ja ympäristövastuu täytyisi asettaa kaiken yläpuolelle.”
”350 prosentin vuotuinen tuotto”
Uusi omistajaohjauksesta vastaava ministeri Pekka Haavisto on (vihr.) korostanut, ettei valtionyhtiö voi samaan aikaan irtisanoa ja jakaa johtajilleen bonuksia.
”Toivomme vain, ettei tämän prosessin tuloksena ole, että ihmiset irtisanotaan ainoastaan sen vuoksi, että yhtiön hallitus sekä johto saisivat siitä bonukset”, henkilöstön edustajat toteavat.
Heidän mukaansa yhtiön taloudellinen tila on hyvä: ”yhtiön omistajat korjaavat taskuunsa vähintään 350 prosentin vuotuisen tuoton sijoittamalleen pääomalle. Rahassa tuotto on satoja miljoonia.”
Kemijoki Oy perusteli syyskuun alussa yt-neuvotteluita yhtiön merkittävästi vähentyneillä investointitarpeilla. Suunnitellussa uudessa toimintamallissa Kemijoki Oy ostaisi ison osan nykyisistä toiminnoistaan palvelutoimittajilta. Yhtiön alustavan arvion mukaan noin 90–120 Kemijoki Oy:n palveluksessa olevaa henkilöä siirtyisi valittavien sopimuskumppaneiden palvelukseen. Yhtiön palvelukseen jäisi arviolta 20−30 henkilöä.
Valtio omistaa Kemijoki Oy:sta yli puolet (50,1 prosenttia). Muita suuria osakkeenomistajia ovat Fortum ja UPM. Kemijoki Oy:llä on 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa.