Järjestöjen mielestä Suomen ja muiden rikkaiden maiden on kaksinkertaistettava ilmastorahoituksensa. Reippaat kotimaan päästövähennystoimet ovat paras tapa edistää kansainvälisen sopimuksen syntyä.
Viime viikonloppuna julkisuuteen vuotanut IPCC:n raportti on vakava varoitus ihmiskunnalle, sanovat järjestöt. Kello tikittää: ilman nopeita päästövähennyksiä ilmastonmuutos uhkaa johtaa pahenevaan nälänhätään, kuivuuteen, tulviin ja kokonaisten ekosysteemien tuhoutumiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt etenkin maailman köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisten elämässä.
Fossiilisia polttoaineita tuetaan maailmanlaajuisesti jopa 1 900 miljardilla dollarilla vuosittain.
Varsovassa ei varaa
välikokoukseen
Puolan pääkaupungissa Varsovassa ensi maanantaina alkavissa YK:n ilmastoneuvotteluissa on kiristettävä päästövähennyksiä ja turvattava riittävä rahoitus kehitysmaiden ilmastotoimille, vaativat järjestöt.
Ilmastokatastrofin torjuminen edellyttää myös Suomelta kunnianhimoisia toimia ja kotimaisen ilmastopolitiikan peruskorjausta, järjestöt painottavat.
–Sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että ilmastorahoituksen jatkosta tehdään konkreettisia päätöksiä Varsovassa. Ilmastolla ei ole varaa enää yhteenkään välikokoukseen, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
YK:n ilmastoneuvotteluiden tavoitteena on solmia uusi kaikkia maita koskeva ilmastosopimus Pariisissa syksyllä 2015. Aikaa sopimuksen aikaansaamiseksi on enää kaksi vuotta, ja monien keskeisten kysymysten osalta eri osapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan.
Päästöjen nykyiset
vähennykset eivät riitä
Nykyiset päästövähennyslupaukset eivät riitä alkuunkaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle tavoitteeksi asetetun kahden asteen.
Uuden, kaikkia valtioita sitovan ilmastosopimuksen on määrä astua voimaan vuonna 2020, mutta kunnianhimon tasoa on nostettava merkittävästi jo ennen sitä, katsovat järjestöt.
– Suomen on sitouduttava vähentämään päästöjään vähintään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja ponnisteltava EU:n tavoitteen kiristämiseksi. Vuosisadan puoleenväliin mennessä maailman päästöt on enemmän kuin puolitettava ja teollisuusmaissa ne on saatava lähelle nollaa, Bruun sanoo.
Rahoitus neuvotteluiden
kynnyskysymys
Rikkaat maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen sadan miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä, mutta toistaiseksi lupauksista ollaan vielä kaukana.
Esimerkiksi Suomi on nipistänyt ilmastorahoituksensa köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuista kehitysyhteistyövaroista, mikä ei ole kestävää.
Varsovassa päättäjien on laadittava konkreettinen suunnitelma ilmastorahoituksen kasvattamisesta, ja Suomen ja muiden rikkaiden maiden on vähintään tuplattava rahoituksensa vuosina 2013–2015, järjestöt vaativat.
Rahaa on: esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tuetaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan maailmanlaajuisesti jopa 1 900 miljardilla dollarilla vuosittain.
– Samaan aikaan kun valtiot kitsastelevat ilmastonmuutoksen hillinnässä, valtavia määriä julkista rahaa kaadetaan maapallon elinkelpoisuuden vaarantavaan hiilivoimaan. Tuet vääristävät markkinoita ja kannustavat saastuttamaan. Näiden summien rinnalla ilmastorahoituslupaukset ovat pikkupennejä, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje.
Peruuttamatonta
vahinkoa jo tapahtunut
Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut paljon peruuttamatonta vahinkoa. Viime vuonna Dohan kokouksessa sovittiin, että Varsovassa luodaan uusi järjestelmä tällaisten tuhojen korvaamiseksi.
– Suomen kaltaisten rikkaiden maiden ilmastopäästöt ovat jo vieneet joiltakin kehitysmaiden ihmisiltä toimeentulon ja asuinpaikan. Tietenkään mikään rahasumma ei korvaa esimerkiksi malediivilaisille sitä, että heidän valtionsa pyyhkiytyy maailmankartalta merenpinnan noustessa. Jonkinlaisista objektiivisista korvausperiaatteista tulisi kuitenkin sopia, Purje toteaa.
Järjestöjen tavoitteet ovat laatineet Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, 350 Suomi ja ilmasto.org -ilmastosivusto.
uutiskirje 
