Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula haluaa sisällyttää valtion laki- ja budjettivalmisteluun kestävän kehityksen kriteerit. Hän jätti aihetta koskevan toimenpidealoitteen eduskunnalle keskiviikkona.
– Valtion budjetin laatimista ohjataan pääasiassa taloudellisilla mittareilla, kuten bruttokansantuotteella. BKT on kuitenkin riittämätön indeksi kuvaamaan todellista hyvinvointia yhteiskunnassa. Kansantulon rinnalla hyvinvointia määrittävät inhimilliset arvot ja ympäristön tila, Kontula perustelee.
Suomen kestävän kehityksen työryhmä on äskettäin julkaissut uuden kestävän kehityksen strategian. Tavoitteena on kansallinen yhteiskuntasitoumus, jossa hallitus ja hallinto sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan.
Vähän tuloksia
Kestävän kehityksen politiikkaa on tehty Suomessa 1990-luvulta lähtien. Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2010 laatiman selvityksen mukaan sen tuloksellisuus on kuitenkin jäänyt toivottua vähäisemmäksi, sillä kestävän kehityksen teemat on sovitettu muiden valtion strategioiden alle.
– Yhteiskuntarauhan ja elinkelpoisen maapallon turvaaminen tuleville sukupolville on meidän tehtävämme. Pelkään pahoin, että ilman konkreettista toimia kestävän kehityksen tavoitteet tulevat jatkossakin jäämään vain kauniiksi sanoiksi, Kontula sanoo.
Onnellisuutta ja inhimillisyyttä
Kestävän kehityksen arviointiin on luotu lukuisia indikaattoreita, joiden kehittelyyn Suomikin on osallistunut aktiivisesti. Kansainvälisesti tunnetuimpia mittareita ovat YK:n inhimillisen kehityksen indeksi ja Bhutanin bruttokansanonnellisuusindeksi.
Kontula toteaa näille indikaattoreille olevan keskeistä se, että ne mittaavat taloudellisen vakauden rinnalla ekologista ja sosiaalista kestävyyttä yhteiskunnassa. Huomion kohteena voivat olla muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuus ja vaikutusmahdollisuudet, toimintojen hiilijalanjälki ja resurssiviisaus, hallinnon läpinäkyvyys, kulttuuriperinteet ja niiden vaaliminen sekä henkisen kasvun edellytysten varmistaminen yhteiskunnassa.
uutiskirje 
