”Ulkoministeriön vakoilu on pikkujuttu”

Vakoilukirjailija Jukka Parkkari: Suurimman osan tiedoista olisi saanut julkisista lähteistä

Kolmannen romaaninsa vakoilusta kirjoittanut Jukka Parkkari ihmettelee ulkoministeriön hämmästystä siitä, että heitä vakoillaan. Hänen mukaansa nykymaailmassa on itsestään selvää, että tällaista tapahtuu.

– Ulkoministeriön nyt julki tullut vakoilu on siinä mielessä pikkujuttu, että salaisimpia kanavia ei pystytty vakoilemaan. Vakoilijat saivat vain nelosluokan tietoa, josta suurin osa on saatavissa julkisista lähteistä.

Parkkari itse tutustui vakoiluun pitkällä toimittajan urallaan muun muassa Kansan Uutiset Viikkolehden päätoimittajana, jolloin hänen erityisinä kiinnostuksen kohteinaan olivat puolustus- ja sotilasasiat.

Siinä joutui Parkkarin mukaan väkisinkin seuraamaan täällä tapahtuvaa tiedustelua ja vakoilua.

– Monet täällä ottavat yhteyttä näistä asioista kirjoittaviin toimittajiin saadakseen tietolähteitä. Minuunkin otettiin yhteyttä ja katsottiin, olisiko minusta hyötyä.

Parkkarin mukaan hänen kirjoissaan on aina pohjana faktatietoa.

– Pyrin aina kuvaamaan toiminnan tason oikein. Lähes kaikilla tapauksilla on jonkinlainen tapahtunut esikuva. Mukana on itse koettua, nähtyä ja kuultua.

Helsingissä kaikki vakoilevat kaikkia

Parkkarin mukaan tiedustelu on tiivistynyt varsinkin toisen maailmansodan jälkeen.

– Kaikilla vähänkin itseään kunnioittavilla mailla on jonkinlainen tiedustelu Suomessa. Eniten väkeä on Venäjällä, jolla on täällä Helsingissä sekä siviiliulkomaantiedustelu SVR että sotilastiedustelu GRU.

Vastaavaa vakoilu- ja tiedustelutoimintaa on myös Yhdysvalloilla, Englannilla, Ranskalla ja Saksalla.

– Jos pienimmillä mailla ei ole kokopäivätoimista tiedusteluhenkilökuntaa, se on jonkun lähetystövirkailijan osatehtävä.

Ulkomaiset sotilasasiamiehet ovat Parkkarin mukaan laillisia tiedustelijoita, jos he eivät sorru laittomiin keinoihin. He ovat Suomessa diplomaattistatuksella.

Kokonaan toinen luokka ovat tiedustelijat, jotka eivät ole lähetystön suojissa vaan toimivat esimerkiksi väärällä henkilöllisyydellä.

– Niitä Suomessa on paljon. Venäjä ja Neuvostoliitto ovat teettäneet omille epävirallisille tiedustelijoilleen suomalaisia henkilöllisyyksiä. Nämä liikkuivat kaikkialla maailmassa tiedustelemassa suomalaisilla passeilla.

Agentit tapailevat toisiaan

Parkkarin mukaan sähköisellä tiedustelulla saadaan vain harvoin todella tärkeää tietoa.

– Esimerkiksi Yhdysvaltain NSA kerää niin mahdottomat määrät tietoa, että sen käsittely on ollut ongelma jo pitkään. Korkeamman tason ja syvemmän tason tiedon hankkiminen vaatii henkilötiedustelua, kontakteja ja tapaamisia.

Parkkari sanoo, että mitä korkeammassa asemassa oleva saadaan toimimaan omaan pussiin, sen parempi.

– Kun Itä-Saksan tiedustelu onnistui aikoinaan värväämään liittokansleri Willy Brandtin sihteerin, se sai sitä kautta melkein kaikkea tietoa.