Vasemmiston puoluevaltuusto käsittelee hallitustilannetta runsaan viikon kuluttua. Puoluehallituksen jäsen Heikki Patomäki on kirjoittanut blogiinsa avoimen kirjeen puoluevaltuustolle, jossa hän perustelee laajasti sitä, miksi hallituksesta pitäisi lähteä.
Patomäen mukaan valinta on poliittinen ja puolueella vapaus valita toisin.
Hän arvostelee hallituksessa jatkamista kannattavien keskittyvän arviolaskelmiin käytettävissä olevien tulojen suhteellisista muutoksista sekä lukuisiin teknisluonteisiin parannuksiin tai torjuntavoittoihin.
”… hallitusmyötäilijät eivät halua nähdä metsää puilta, asettaa pieniä suomalaisia lyhyen aikavälin kehityskulkuja osaksi laajempia kokonaisuuksia ja prosesseja”, hän kirjoittaa.
Megatrendi ja pienet parannukset
Patomäki kuvailee nykyisin elettävän ”maailmanaikaa, johon kuuluu demokraattisen vasemmiston monien aiempien saavutusten purkaminen”.
Nykyisen hallituksen perusturvan ja toimeentulotuen parantamista Patomäki pitää pienimuotoisena ja suhteellisen vähäistä osaa suomalaisista koskevana. Muutokset tulonjaossa ”lienevät yhden prosentin suuruusluokkaa eli huonompiosaisten suhteellinen tilanne on parantunut yhdellä-kahdella sadasosalla aiempaan verrattuna”.
Kova perintö seuraavalle hallitukselle
Varsinaiset vuoden 2013 budjetin pommit realisoituvat hänen mukaansa vasta seuraavan hallituksen kaudella.
”Tämä tulee toteutumaan kahta kautta: ns. kestävyysvajeen umpeen kurominen tarkoittaa lisäsäästöjä ja -leikkauksia, samalla kun myös EU-kurisopimukset ja mekanismit alkavat purra Suomeen kaudella 2015-19.”
Eurooppa-politiikassa Patomäki sanoo Suomen tuen Angela Merkelin ja EU-komission linjalle merkinneen paitsi alasajoja, leikkauksia, palkanalennuksia ja yksityistämisiä ympäri Eurooppaa, myös kokonaiskysynnän laskua Euroopassa ja maailmalla. Tällä on suoria negatiivisia vaikutuksia Suomen omaan talouskehitykseen, mikä on heijastunut julkisen talouden mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin.
EU-sopimukset rapauttavat hyvinvointia
Hallitusneuvottelujen pohjana toiminut Katainen-Urpilainen -sopimus on sitouttanut Suomen joukkoon uusia sopimuksia, joista ”jokainen pyrkii jäsenvaltioiden talouspolitiikan kurinalaistamiseen ja ulkoiseen kilpailukyvyn vahvistamiseen liiankin tutuin keinoin. Kriisilainapaketteihin ja kaikkiin näihin uusiin järjestelyihin kuuluu ehtoja ja vaatimuksia, jotka huonontavat eurooppalaisia talousnäkymiä. Säästökuurit rapauttavat hyvinvointijärjestelmiä ajamalla alas julkisia palveluita, palkkoja, eläkkeitä ja tulonsiirtoja. Kun kriisipaketit ovat pyrkineet palauttamaan tai takaamaan pankkien voitot ja johdon bonukset, ne ovat käytännössä rangaisseet eniten kaikkein huono-osaisimpia eurooppalaisia, niitä, joilla tuskin on ollut osaa ja arpaa kriisin syntymisen kanssa”, Patomäki kirjoittaa.
”Politiikka teknistä numerorouskutusta?”
Patomäki arvostelee Vasemmiston johdon epäpolitisoivan hallitusvaltaa ”tässä laajemmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa”.
”Liian usein poliittinen valinta henkilöistetään: ovatko ministerit Arhinmäki ja Kyllönen tehneet hyvää työtä vaiko eivät? Luotammeko heihin? Tai sitten puhutaan yhteen hiilen puhaltamisesta, olettaen, että jäsenten velvollisuus on tukea johtoa hallituksen `kovissa väännöissä` eikä `kaivaa maata sen jalkojen alta kritiikillä`.
Patomäki toteaa, että ”erityisavustaja Saramon tilastokalvosulkeiset tuskin parantavat asiaa: politiikasta tulee pelkkää teknistä numerorouskutusta ja syntyy vaikutelma, että vain valtiovarainministeriön tai taloustutkimuslaitosten aivan viimeisimpiin laskelmiin ja skenaarioihin perehtyneet asiantuntijat saavat sanoa politiikasta mitään.”
Patomäen mukaan teorian ja käytännön täytyy olla yhteensopivia. Hän pitää vasemmistoliiton puoluekokouksen hyväksymää punavihreää asiakirjaa voimakkaana demokraattisen politiikan puolustuksena.
”Teorian ja käytännön välinen ristiriita täytyy ylittää paitsi teoriassa niin myös käytännössä. Toivon, että puoluevaltuusto äänestää tämän mukaisesti lauantaina 23.11.2013.”
uutiskirje 
