Eläkeläisten, työttömien ja vain perusasteen suorittaneiden alttius päätyä köyhäksi on kasvanut erityisen paljon.
Tiedot käyvät ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemen tekemästä selvityksestä. Suoniemi tarkasteli köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008 Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteisessä tutkimuksessa.
Köyhyyden dynamiikka kuvaa sitä, miten ihmiset siirtyvät tuloluokista toisiin ja kuinka pitkään he viipyvät köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja on tutkimuksessa määritelty 60 prosenttiin mediaanitulosta.
Köyhyysjaksot kasaantuvat
Tutkimuksen tavoitteena oli täsmentää köyhyyden dynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä ja köyhyyden pitkittymisen syitä. Tieto on tärkeää, jotta yhteiskunta voisi torjua köyhyyttä oikeilla politiikkatoimilla.
Tutkimuksen mukaan pitkät köyhyysjaksot kasautuvat henkilöille, joilla on erityinen köyhyysalttius. Köyhyys itsessään lisää riskiä olla köyhä. Korkeasti koulutetuille ja työssäkäyvillä on matalampi köyhyysriski kuin perusasteen suorittaneilla, työttömillä ja eläkeläisillä.
Perheasemassa tapahtuvat äkillinen muutos – puolison kuolema tai ero – heikentää merkittävästi pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten toimeentuloa. Ikääntyneiden on muita vaikeampi enää muuttaa tilannetta tältä osin.
Ero eri väestöryhmien välillä on kasvanut eli köyhyysriski jakautuu aiempaa epätasaisemmin. Tällä on tutkimuksen mukaan huomattava köyhyysriskiä kasvattava ja köyhyysjaksoja pitkittävä vaikutus.
Osa köyhyyden pysyvyyden kasvusta selittyy sillä, että tarkastellulla ajanjaksolla tulonsiirrot jäivät jälkeen ansiokehityksestä.
uutiskirje 
