Seuraavalla sopimuskaudella on elinkeinoelämän vuoro todistaa puolestaan isänmaallisuutensa ja yhteiskuntavastuunsa.
SAK:n valtuustossa Nurmijärvellä torstaina puhunut keskusjärjestön hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola kuvasi keskitetyn työmarkkinaratkaisun synnyttämistä todelliseksi vastuunotoksi Suomen pärjäämisestä.
– Palkansaajat ovat astuneet 20 euron seteli kädessä työnantajia vastaan Pitkänsillan puoliväliin ja pidemmällekin. Myös velkainen valtio on auttanut työnantajia hämmästyttävän paljon, jotta yritykset ylläpitäisivät työllisyyttä.
Kolmikannan kaksi osapuolta, Suomi ja työntekijät, ovat Huutolan mielestä ymmärtäneet yhteisen edun ja ovat mitoittaneet omat vastaantulonsa kipurajoille asti. Seuraavalla sopimuskaudella voi elinkeinoelämä todistaa puolestaan isänmaallisuutensa ja yhteiskuntavastuunsa.
Huutola odottaa elinkeinoelämän toimijoilta nyt irtisanomisten ja yt-neuvottelujen sijasta ilmoituksia uusista investoinneista ja kehityshankkeista. Yrityksissä ei tule sortua johtajien osin perusteettomiin palkkio-ohjelmiin tai ylisuuriin palkankorotuksiin. Omistajien ei tule tyhjentää yritysten kassoja ylitsevuotavilla osingoilla tai laistaa yhteiskuntavastuuta veronkierroilla.
– Jos näin tapahtuu, vastakkainasettelu palaa työmarkkinoille. Myös yhteiskunnallinen vakaus, ennustettavuus ja sopimisen halukkuus romahtavat, toteaa Huutola.
Pelisäännöt selkeiksi
Huutola puuttui puheessaan myös yhteisesti kolmisen vuotta sitten sovittuihin työmarkkinoiden menettelyohjeisiin ja pelisääntöihin, joita sovelletaan työnantajan yksipuolisissa liitto- ja sopimusvaihtotilanteissa, SAK:ssa hyväksytty sopimus on Huutolan mielestä osoittautunut oikeaksi.
Hän totesi sopimuksen vaativan täsmennyksiä toimiakseen nykyistä paremmin.
Sopimus kattaa myös SAK:laisten liittojen keskinäiset järjestörajariitatilanteet ja niiden ratkaisemisen. Sopimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti ehkäistä ennalta sisäisiä ristiriitoja, jotta säröjä ei pääsisi syntymään liikkeen sisälle.
”Työehtoshoppailu” kuriin
Huutola totesi työnantajien harjoittaman, osin moraalisesti kyseenalaisen ”työehtoshoppailun” aiheuttavan epätietoisuutta ja epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa.
– Työnantajien oikeus vaihtaa työnantajaliittoa ja tämän myötä sovellettavaa työehtosopimusta, johtaa usein tilanteeseen, jossa työntekijöiden edut heikkenevät tai työehtojen rakenteet muuttuvat. Sopimusten vaihto aiheuttaa valitettavasti usein ristiriitatilanteita myös ammattiliittojen välille.
Työelämän rakenteiden muutoksista johtuvista syistä myös järjestäytymisen lähtökohtien on oltava edunvalvonnan näkökulmasta parhaat mahdolliset. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että SAK:laisen ay-liikkeen sisällä on toimiva yhteistyö, avoin keskusteluyhteys sekä selkeät pelisäännöt ristiriitatilanteiden varalle.
– Mitä vahvempi liike on sisäisesti, sitä vaikeampi työnantajan on lyödä kiilaa työntekijöiden välille. Vain vahva ammattiyhdistysliike pystyy aidosti puolustamaan työntekijöiden etua työmarkkinoilla, korosti Huutola.