KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

”Oli pahempaa joutua uhrin asemaan kuin tulla ammutuksi”

– Fyysisten rajojen ylittäminen oli helppoa verrattuna näkymättömiin rajoihin ihmisten mielissä, sanoo siirtolaistutkija Shahram Khosravi.

– Fyysisten rajojen ylittäminen oli helppoa verrattuna näkymättömiin rajoihin ihmisten mielissä, sanoo siirtolaistutkija Shahram Khosravi. Kuva: Jarno Mela

Suomalaisuus ja ruotsalaisuus yhdistetään edelleen ihonväriin, sanoo antropologi Shahram Khosravi. Iranista Ruotsiin paperittomana pakolaisena saapunut mies puhuu kokemuksesta.

Pontus Purokuru
24.11.2013 12.02

Shahram Khosravi

Vuonna 1966 Iranissa syntynyt tutkija. Toimii antropologian lehtorina Tukholman yliopistossa.

Pakeni Iranin ja Irakin välistä sotaa Afganistaniin vuonna 1987.

Eli paperittomana ja rahattomana Karachissa ja New Delhissä. Vuonna 1988 salakuljettaja toimitti Khosravin Ruotsiin.

Paras pakolainen on itse asiassa kidutukseen kuollut pakolainen. Kukaan ei epäile hänen kärsimyksensä aitoutta.

Väitteli vuonna 2003 iranilaisten sukupolvikonfliktista. Tutkii rajoja, siirtolaisuutta ja Irania.

Gaudeamus julkaisi syksyllä suomennoksen Khosravin kirjasta ”Laiton” matkaaja. Paperittomuus ja rajojen valta.

Vastapäätä istuvan miehen kasvoista ei näy, että hänellä on luodinsirpaleita poskiluussa. Tai että alahuulesta puuttuu tunto.

Ruotsalainen rasisti ampui Shahram Khosravia kiväärillä kasvoihin Tukholman yliopiston kampuksella 21. lokakuuta 1991.

Kun poliisit saapuivat sairaalaan, heillä oli johtopäätökset valmiina. Poliisit kysyivät, oliko Khosravilla yhteyksiä Tukholman ”iranilaisen mafiaan” vai oliko hänellä erimielisyyksiä Iranin valtion kanssa.

Sitten Aftonbladet haastatteli Khosravia. Lehti julkaisi etusivun jutun, jossa iranilaissyntyisen opiskelijan nimi oli muutettu islamilaisemmaksi ”Aliksi”. Khosravi on uskonnoton, mutta toimittaja keksi kuvatekstin: ”Ali kiittää Jumalaa siitä, että hän selviytyi.”

Tapahtuma näyteltiin ampujasta kertovassa tv-sarjassa Lasermannen. Siinä Khosravi esitettiin Talebanin jäsenen näköisenä. Ja niin edelleen: media halusi tehdä Khosravista stereotyyppisen ja surullisen uhrin. Pakolaisena Ruotsiin saapuneelle miehelle tuputettiin identiteettiä, jota hän ei halunnut.

– Uhrin asemaan joutuminen oli pahempaa kuin ammutuksi tuleminen, Khosravi kertoo.

Kaikki tekevät
rahaa paperittomilla

Khosravi lähti Iranista asevelvollisuuden ja todennäköisen sotakuoleman edessä alkuvuonna 1987. Hän matkasi Afganistanin ja Pakistanin kautta Intiaan välillä salakuljetettuna, välillä väärällä henkilöllisyydellä. Hän nukkui puistossa tai jakoi huoneen kahdeksan muun siirtolaisen kanssa.

Matkalla Khosravi huomasi, että jokainen hyötyy paperittomista siirtolaisista.

Poliisit ja rajavartijat täytyy lahjoa. Salakuljettajien hinnat nousevat koko ajan. Työnantajat palkkaavat paperittomia, koska nämä ovat halpaa ja helppoa työvoimaa. Vuokranantajat velottavat korkeita hintoja, koska asukkaat eivät uskalla valittaa.

Rajat ylläpitävät taloutta, joka elää paperittomasta siirtolaisuudesta. Joka kerta, kun rajaviranomainen käännyttää siirtolaisen, hän tuottaa salakuljettajalle uuden asiakkaan.

– Kun valtio kieltäytyy tunnustamasta siirtolaisia, se altistaa nämä ihmiset hyväksikäytölle.

Khosravi ei kuitenkaan halua demonisoida salakuljettajia. Osa heistä ottaa isoja riskejä ja tekee tappiota auttaessaan siirtolaisia ylittämään rajoja.

Khosravi itse päätyi Intiassa asuneen salakuljettajan avulla Ruotsiin vuonna 1988. Hän ei tiennyt maasta mitään. Jos hän olisi matkustanut hieman aikaisemmin tai myöhemmin, reitti olisi vienyt Alankomaihin.

Rajat vaativat
omat rituaalinsa

Ruotsin-matkaansa varten Khosravi tarkkaili Delhin turisteja ja opetteli elehtimään ja pukeutumaan turistien tavoin.

– Opettelu on osa näytelmää. Rajojen ylittäminen vaatii rituaaleja, Khosravi selittää.

Siirtolaisen matkan onnistuminen voi riippua siitä, näyttääkö itsevarmalta vai hermostuneelta, tärisevätkö kädet, onko jalassa minihame vai farkut, pälyileekö katse ja paljastaako aksentti.

Siirtolaisuus vaatii paljon taitoja. Rajoja paperittomana ylittävien ihmisten on oltava älykkäitä, voimakkaita ja sosiaalisia.

– Minusta tuntui, että olen kykenevä ihminen, kun selvisin niin monesta rajasta ja maasta ilman papereita.

– Mutta kun menin Ruotsiin, minut laitettiin pakolaisleiriin enkä voinut edes matkustaa bussilla kaupunkiin. Tämä on osa pakolaisuutta: sinusta tehdään kyvytön ja paikoilleen kiinnitetty.

Fyysisten rajojen ylittäminen oli helppoa verrattuna näkymättömiin rajoihin ihmisten mielissä, Khosravi sanoo. Hän viittaa ennakkoluuloihin ja stereotypioihin.

Siirtolaistaustainen ihminen kokee näkymättömän rajan työhaastattelussa, yökerhon jonossa tai anoessaan viisumia vanhempien vierailua varten.

Viime vuonna Khosravi luennoi opettajille Tukholmassa. Kun hän oli puhunut tunnin ruotsiksi, opettaja kommentoi yleisöstä, että ”sinä et ole ruotsalainen, koska et puhu ruotsia”.

– Sinä olet täällä, puhut meidän kieltämme ja työskentelet täällä, mutta et ole yksi meistä, Khosravi kuvailee kokemaansa epäluuloa.

Kun Khosravi palaa Ruotsiin ruotsalaisella passillaan, hän joutuu toisinaan todistamaan, että osaa ruotsia ja kuuluu yhteen passinsa kanssa. Valtio, joka myönsi hänelle passin, epäilee jatkuvasti hänen passiaan.

– Passit eivät kuulu meille, vaan me kuulumme passeillemme.

Ikuisen kärsimyksen
ruumiillistuma

Pakolaisleirillä ihmiset opetettiin käyttäytymään pakolaisten tavoin. Maahanmuuttovirkailija sanoi Khosraville, että iranilaiset eivät ole oikeita pakolaisia, koska he pukeutuvat hyvin ja käyvät tanssimassa.

Pakolainen nähdään edelleen henkilönä, joka ei pysty ajattelemaan rationaalisesti tai tekemään hyviä päätöksiä. Heitä kohdellaan kuin lapsia, ja viranomaiset asettavat itsensä vanhempien asemaan.

Khosravin mukaan on tavallista, että asianajaja käskee pakolaisen pukeutumaan tietyllä tavalla, jotta tämä näyttäisi ”uskottavalta”. Joskus viranomainen suosittelee vaihtamaan harrastusta, jotta pakolaisen rooli istuisi paremmin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pakolaisen täytyy kärsiä ja osoittaa se syvämietteisellä ilmeellä, vakavuudella, haavoilla ja kauhukertomuksilla. Pakolaisten rooli ikuisen kärsimyksen ruumiillistumina palautuu kauas kristilliseen ikonografiaan, Khosravi sanoo.

Kun googlaa refugee (pakolainen), haku tuo kuvia itkevistä naisista ja lapsista.

Paras pakolainen on itse asiassa kidutukseen kuollut pakolainen. Kukaan ei epäile hänen kärsimyksensä aitoutta.

Suomessa kansalaisuus
yhdistetään rotuun

Syksyllä suomennetussa kirjassaan ”Laiton” matkaaja Khosravi kirjoittaa, kuinka länsimaissa rakennetaan kuvaa machoista muslimimiehistä, joilta sekä muslimimaiden omat naiset että länsimainen sivistys täytyy pelastaa.

Uhkakuvien lisäksi siirtolaisiin kohdistuu epäilyn kulttuuri. Pakolaisia kuulustellaan, kunnes heidän kertomuksistaan löydetään epäjohdonmukaisuuksia, joiden perusteella heidät voidaan karkottaa.

– Kaikkein huolestuttavinta Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikassa on rotuaspekti, Khosravi sanoo.

– Kansalaisuus yhdistetään edelleen rotuun ja stereotyyppiin siitä, kuka on ruotsalainen tai suomalainen. Se on edelleen valkoihoinen blondi.

– Samaa ongelmaa ei ole Ranskassa, Englannissa tai Yhdysvalloissa. Yhteys ihonvärin ja kansalaisuuden välillä pitäisi kyseenalaistaa.

Khosravi on pakolaiseksi lähtemisen jälkeen joutunut ryöstetyksi, huijatuksi, kadulle ja lopulta ammutuksi. Miten pakolainen pysyy järjissään epävarmuuden ja etäisyyden sekasorrossa?

– En voisi tehdä sitä matkaa uudestaan. Silloin olin nuori. En tiedä, Khosravi naurahtaa.

– Oli tärkeä, etten antanut latistaa itseäni uhriksi. Ok, nukuin kadulla, minulla oli paljon ongelmia ja rasisti ampui minua. Älkää kuitenkaan yrittäkö tehdä minusta uhria!

Shahram Khosravi

Vuonna 1966 Iranissa syntynyt tutkija. Toimii antropologian lehtorina Tukholman yliopistossa.

Pakeni Iranin ja Irakin välistä sotaa Afganistaniin vuonna 1987.

Eli paperittomana ja rahattomana Karachissa ja New Delhissä. Vuonna 1988 salakuljettaja toimitti Khosravin Ruotsiin.

Paras pakolainen on itse asiassa kidutukseen kuollut pakolainen. Kukaan ei epäile hänen kärsimyksensä aitoutta.

Väitteli vuonna 2003 iranilaisten sukupolvikonfliktista. Tutkii rajoja, siirtolaisuutta ja Irania.

Gaudeamus julkaisi syksyllä suomennoksen Khosravin kirjasta ”Laiton” matkaaja. Paperittomuus ja rajojen valta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

Zama Zama -kaivosmiehiä epävirallisessa siirtokunnassa Johannesburgissa

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään