Pisa-tulokset osoittavat Luukkaisen mielestä, ettei Suomessa ole riittävästi ymmärretty ja arvostettu koulutuksen kehittämistä.
– Olemme olleet liian tyytyväisiä ja uskoneet menestyksen tulevan itsestään.
Suomen 9. luokkalaiset nuoret olivat Pisa-vertailussa 16. sijalla, kun verrattiin erityisesti matematiikan taitoja. Pistemäärän lasku oli selvä. Suomen edellä olivat nyt muun muassa Sveitsi, Hollanti ja Viro ja Sveitsi sekä Aasian maista Japani ja Korea sekä joukko aasialaisia erityisalueita.
Tulosten selvästä laskusta huolimatta suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden joukossa parhaimmistoa. OECD-maista Suomi sijoittui matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi. Euroopan maista Suomi oli lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa edelleen paras.
Säästöt vaikuttaneet
Luukkaisen mielestä koulutuksen säästötoimet ovat vaikuttaneet Suomen Pisa-tulosten laskuun. Erityisesti lomautukset tulevat hänen mukaansa heikentämään oppimistuloksia entisestään. Hän toteaa koulutukseen panostaneiden maiden parantaneen vertailussa tuloksiaan.
– Suomessa päättäjät ovat lähinnä muistelleet omia kouluaikojaan ja leikanneet voimavaroja. Toivottavasti vääränlainen itsetyytyväisyys nyt karisee ja tunnustetaan, etteivät koulun tulokset synny tyhjästä. On laitettava resurssit ja työolot kuntoon niin, että ne tukevat tavoitteellista työskentelyä.
Pisa-tuloksia kommentoinut opetusministeri Krista Kiuru (sd.) totesi olevansa erityisen huolestunut paitsi yleisestä tason laskusta, myös erojen kasvusta sekä heikoimmin menestyvien oppilaiden nopeasti heikentyneistä tuloksista.
Ryhmät liian isoja
Koulun opetusmenetelmiä pitäisi Luukkaisen mukaan uudistaa, mutta esteenä ovat isot ja raskaat opetusryhmät.
– Opettajat haluaisivat käyttää toiminnallisia menetelmiä opetuksessaan, mutta se ei onnistu suurissa ja hankalasti hallittavissa ryhmissä. Niinpä opetus on usein pakosta hyvin opettajavetoista.
– Koulun toimintakulttuuri ei saisi eriytyä ympäröivästä yhteiskunnasta, mutta tieto- ja viestintätekniikassa on käynyt juuri näin. Riittävät tieto- ja viestintätekniset taidot on sisällytettävä keskeisesti kaikkiin opetussuunnitelmiin ja opettajankoulutukseen.
Oleellisinta Luukkaisen mukaan on kuitenkin kasvattaa lapset ja nuoret ponnistelemaan ja näkemään vaivaa.
– Liian helpon elämän kulttuuri on valloittamassa myös opiskelun. Oppimisen tuleekin sisältää vaivannäköä ja omien rajojen hakemista. Tämä on Suomen kohtalon kysymys.
Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen otokseen valittiin 311 koulua, joista valittiin 10157 oppilasta. Oppilaista 90 prosenttia osallistui Pisa-kokeeseen. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.
uutiskirje 
