Itsenäisyyspäivän Kiakkovierastapahtumaan osallistuneita oli järjestäjien arvion mukaan 450, poliisin mielestä puolet vähemmän. Poliisi on kuvaillut mielenosoittajia ”humalaiseksi rosvojoukoksi”.
Tampere-talolla mellakoinniksi menneen tapahtuman järjestäjät ovat pysyneet nimettöminä. Tapahtuman verkkosivujen ennakkoesittelyn mukaan poliittisesti eri taustoista tulevia ihmisiä ”yhdistää unelma vapaudesta ja luokattomasta yhteiskunnasta, jossa ihmiset ovat tasavertaisia ja voivat aidosti päättää ympäristöönsä ja itseensä liittyvistä asioista”.
Tapahtuman syyksi sanottiin halu ”kritisoida eduskunnan ja vuorineuvoksien pröystäilyspektaakkelia. He juhlivat kun me maksamme viulut. Julkisten palveluiden alasajo ja yksityistäminen on osa työväenluokan sadan vuoden aikana saavuttamien voittojen murentamista. Meitä yritetään kääntää toisiamme vastaan pelottelemalla huonolla tulevaisuudella, syrjäytymisellä, maahanmuuttajilla ja kerjäläisillä; keskiluokasta putoamisella”.
”Katulätkää ja kisailua”
Viittauksia sisällissotaan järjestäjät pitivät sikäli osuvina, ”kun taistelevan luokan saavuttamia voittoja ollaan urakalla murentamassa eduskunnassa”.
Ennakkoon Kiakkovierasjuhlien ohjelmaksi mainittiin mielenosoitus, katulätkää, lipunryöstöä, musiikkia ja muuta leikkimielistä kisailua.
”Äläkkä on ainoa tapa”
Vallankumous.org-verkkosivulla nimetön kirjoittaja piti jälkeenpäin tapahtumaa onnistuneena:
”Jos järjestää sellaisen kiltin mielenosoituksen, jollaista moralistit ovat nyt kilvan tilanneet, ketään ei kiinnosta. Uskokaa pois, tätä on Suomessa yritetty. Oikeastaan koko suomalainen ruohonjuuritason toiminnan perinne on tätä kiltteilyä. Ja itse asiassa anarkistitkin ovat tätä harrastaneet ja vieläpä Kuokkavierasjuhlilla. Vuoden 2006 Kuokkavierasjuhlat oli noin sadan ihmisen ystävällinen kävelykulkue, jossa marssi muun muassa tanssiva joulupukki. Seurauksena oli sympaattinen pikku-uutinen Hesarissa. Ketään ei kiinnostanut. Ei edes mielenosoittajia, jos ottaa huomioon, että Kuokkikset kuolivat siihen paikkaan.”
”Ainoa tapa viedä viesti perille on nostaa sellainen äläkkä, että osa ihmisistä säikähtää ja syyttelee äläkkää viestin peittämisestä.”
”Voimakas viesti perille”
Entä menikö viesti perille?
”Mielenosoitus sai tuhannet ihmiset lukemaan Kiakkovieraiden blogia, järjestäjien viestejä Takku.netissä, kommentoimaan Twitterissä ja Facebookissa ja niin edelleen. Suomen suurimmat viestimet myös uutisoivat järjestäjien oman tiedotteen näyttävästi.”
”Näyttää siis siltä, että jos kiakkovierailla oli viesti, moni heistä sai sen sanottua ja välitettyä. Viesti tuli jopa osittain otettua vastaan, kun tutkijat tuotiin mediaan mietiskelemään tapahtumaa.”
”Mikä muu viime aikojen poliittinen tempaus Suomessa on välittänyt yhtä voimakkaan viestin?” kirjoittaja kysyy.
Mikä se viesti sitten oli? Nimettömän kirjoittajan mukaan esimerkiksi tämä:
”Vuonna 2009 monet anarko- ja autonomihenkiset liikkeet menivät talviunille, kun talouskriisi iski täysillä, osa liiketoimijoista lähti järjestöihin ja puolueisiin ja äärioikeisto astui esiin. Nyt viimeistään alkaa olla selvää, että niin sanottu vasemmistolainen politiikka on epäonnistunut, Vasemmistoliitto on hirttänyt itsensä hallitukseen ja järjestöt eivät kykene nostamaan konflikteja esille riittävästi. Siksi konfrontaatiolle on taas tilaa kadulla.”
lehti 