EU-maiden johtajat kokoontuvat ensi viikon lopulla Brysseliin päättämään Euroopan unionin sotilasyhteistyön tiivistämisestä. Samalla tarkoitus on sopia uusien asehankintojen käynnistämisestä ja sisämarkkinoiden yhä suuremmasta avaamisesta puolustusteollisuudelle.
Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtajana aloittavan Antero Eerolan mielestä Suomessa on toistaiseksi suhtauduttu hankkeisiin sinisilmäisen myönteisesti. Pääministeri Jyrki Katainen on väläyttänyt jopa Suomen johtovastuuta EU:n taisteluosastoissa.
– Suomen ei pidä ottaa kannettavakseen tällaisia vastuita eikä muutenkaan tukea EU:n rakenteiden militarisointia. Eurooppaan ei kohdistu sellaisia turvallisuusuhkia, joihin voitaisiin vastata perinteisen sotilaallisen lihasten kasvattamisella ja näyttämisellä, sanoo ensi vuoden alussa piirin puheenjohtajana aloittava Eerola.
Lähemmäs Nato-yhteistyötä
– EU:n sotilaallisen roolin kasvu merkitsee entistä läheisempää Nato-yhteistyötä, sillä suurin osa EU-maista on Natossa. Lisäksi samat sotilaalliset voimavarat ovat kummankin järjestön käytössä. Näin tiivistyvä EU-puolustus vetää Suomen myös yhä lähemmäs Natoa, mikä on omiaan murentamaan sotilaallista liittoumattomuutta.
Uudenmaan Vasemmistoliiton mielestä yhteistyö tarkoittaa myös yhä suurempaa puolustuksellista riippuvuutta muista EU-maista. Näin Suomi sitoutuisi kantamaan vastuuta myös muiden maiden sotilaallisesti turvallisuudesta, mikä tuskin parantaisi Suomen omaa turvallisuutta.
EU:n virallisen historiankirjoituksen mukaan unioni perustettiin rauhanprojektiksi sitomalla taloudellisesti yhteen aiemmin keskenään sotineita Euroopan maita. Nyt EU on kuitenkin luomassa omaa sotilasvoimaa, jonka avulla se valmistautuu aseellisiin konflikteihin rajojensa ulkopuolella.
Uudenmaan Vasemmistoliitto katsoo, että Eurooppa ei tarvitse uuden sotavoiman rakentamista – eikä Suomen pidä olla niissä mukana. Juuri vasemmiston pitää olla vaihtoehto Euroopan militarisoimiselle.