Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tätä mantraa on hoettu viimeksi kuluneet parikymmentä vuotta, koska se on ollut valitettavan totta. 1990-luvun lamaa taitettiin ”talkoissa”, mutta talkoosopassa vain pienelle eliitille riitti sattumia. Tuloerot kääntyivät voimakkaaseen nousuun.
Viime vuonna tapahtui merkittävä käänne. Tilastokeskus kertoo, että vuonna 2012 väestön pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi reaalisesti 2,6 prosenttia. Suurituloisimman kymmenesosan tulot taas laskivat kuutisen prosenttia ja rikkaimman prosentin peräti 18 prosenttia.
Viime vuosi oli ensimmäinen, jona nykyisen hallituksen toimet vaikuttivat tulonjakoon. Vuosi sitten tähän samaan aikaan uutisoitiin porvarihallituksen viimeisen budjetin vaikutuksista. Vuonna 2011 tuloerot vielä kasvoivat lievästi ja erityisesti suurituloisin prosentti jatkoi irtiottoaan.
Pienempien puolueiden painoarvo on niiden kokoa suurempi.
Käännettä on selitetty muun muassa talouden heikolla tilalla, mikä on vähentänyt myyntivoittoja ja osinkotuloja.
Vasemmistolaiset ovat mestareita vähättelemään omia saavutuksiaan. Tuloerojen kaventuminen ei johdu pelkästään matalasuhdanteesta, vaan se on myös politiikalla tehty. Tuloja on tällä hallituskaudella ryhdytty tasaamaan tulonsiirroilla ja verotuksen keinoin. Tämä tahtotila on yhtä merkittävä käänne kuin tuloerojen supistuminenkin.
Tulonsiirtojen osalta viime vuonna kaikkien pienituloisten veroja laskettiin perusvähennyksellä. Pieni- ja keskituloisten työntekijöiden veroja laskettiin työtulovähennyksellä. Työttömän perusturvaa ja asumistukirajoja korotettiin 120 eurolla kuukaudessa. Toimeentulotuen perusosaa korotettiin 25 eurolla kuukaudessa.
Verotuksen puolella pääomatuloveroaste nousi 28 prosentista 30 prosenttiin ja 50 000 euroa ylittävältä osalta 32 prosenttiin. Lisäksi listaamattomista osakkeista saatujen osinkojen verovapaata osuutta pienennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon.
Politiikalla on siis vaikutusta ja vasemmistoliitto voi ottaa oman osansa kunniasta. Se vaikuttaa onnekkaiden sattumien takia politiikkaan huomattavasti enemmän kuin 12 kansanedustajalla normaalisti olisi mahdollista. Toisin kuin aiemmin, kahdella suurimmalla hallituspuolueella ei ole enemmistöä eduskunnassa. Pienempien puolueiden painoarvo on niiden kokoa suurempi.
Tämä on myös pantu merkille nykyisissä suurissa puolueissa. Näyttää jo hiljaisesti sovitun, että seuraavassa hallituksessa on vain kolme suurta juuri siksi, että pienemmillä on niiden mielestä liikaa valtaa.
Yhden vuoden tilasto ei tietenkään tarkoita sitä, että asia olisi nyt hoidettu. Vuosina 1995–2012 pienituloisimman kymmenyksen tulotaso nousi 18,5, suurituloisimman kymmenesosan 67 ja suurituloisimman prosentin 84 prosenttia. Tuloerojen kaventamisessa riittää työtä, mutta riittääkö halua, jos seuraavalla kaudella hallituksessa ovat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset kolmistaan?
uutiskirje 
