Leiriä ympäröi korkea piikkilanka-aita ja sen portilla seisoo aseistettuja vartijoita. Ensivaikutelma syyrialaisten pakolaisten leiristä Kewargoskissa on hämmentävä, mutta Irakin kurdien mielestä leiri on parempi kuin syyrialaisten pakolaisleirit muissa maissa.
– Suurin osa leirin asukkaista, 65 prosenttia, on alle lapsia, kertoo Tolerance International -järjestön Kurdistanin osaston johtaja Karwan Kurdi.
Kuivan autiomaan keskellä sijaitsevan leirin asukkaat eivät näytä rääsyisiltä, heillä on puhtaat vaatteet ja hyvin hoidetut hiukset, jotka vain vanhemmat naiset ovat peittäneet huivilla.
Lapsille järjestetään leirillä perusopetusta.
Leirillä ei näy montakaan miestä siviilivaatteissa, muutamat siellä olevat miehet ovat univormua käyttäviä paikallisia työntekijöitä.
– Vanhemmat ovat tuoneet lapset tänne turvaan, sitten isät ja aikuiset pojat ovat palanneet Syyriaan vahtimaan taloja tai taistelemaan terroristijärjestö al-Nusran rintamaa vastaan, Karwan selittää. Käytän hänestä irakilaisen tavan mukaan etunimeä, koska Irakissa jälkimmäinen nimi ei ole sukunimi, vaan isän etunimi.
Lapsille pako on shokki
– Lapsille pako naapurimaahan on valtava shokki. He eivät tajua miksi tämä tapahtuu, Karwan jatkaa.
– He vain kävelevät vanhempiensa perässä kuin jalkapallojoukkue – perheethän ovat suuria – ja ihmettelevät.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR vastaa leirien perusasioista, kuten telttojen ja ruuan jakelusta. Kurdistanin aluehallitus järjestää lapsille peruskouluopetusta, se painattaa heille samoja oppikirjoja kuin irakilaislapsille. Opettajiksi palkataan sekä irakilaisia opettajia että syyrialaisia pakolaisia.
– Kaikesta on pula, ja luokissa on sata oppilasta, huokaa Karwan Kurdi.
Irakin kurdien auttamishalu on valtava. He, jos ketkä, tietävät mitä on olla pakolainen. Tämä on ensimmäinen kerta Kurdistanin historiassa, kun kurdit ottavat pakolaisia vastaan eivätkä pakene itse.
Leiri on suuri kylä
Pohjois-Irakissa, eli Etelä-Kurdistanissa, on Kurdistanin hallituksen edustajan Felah Mustafa Bakirin mukaan 235 000 syyrialaista pakolaista. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että alueella on saman verran asukkaita kuin Suomessa eli viisi miljoonaa.
Ankeasta ensivaikutelmasta huolimatta Kewargoskin leiri hahmottuu pian kymmenen tuhannen asukkaan kylänä. Sen pääkadulla on toimistokontteja, pari vihannesmyymälää ja parturi, sitten on koulutelttojen alue. Loput alueesta on suoria katuja, joiden varrella on numeroituja telttoja, joissa kussakin asuu yksi perhe.
Kun juttelen leirin asukkaiden kanssa, he eivät valita kuumuutta tai ilman pölyisyyttä. Huoli kotimaahan jääneistä sukulaisista on kaikille tärkein asia, varsinkin niille naisille, joiden mies tai poika osallistuu taisteluihin.
Aiheesta enemmän perjantaina 20.12. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 
