Loppusyksyisen telakan kävelyteillä saa rämpiä kolmen sentin paksuisessa hiekan sekaisessa liejussa. Vastaan tulevat työntekijät kulkevat portista ulos apein kasvoin.
Kukaan ei sano puhuvansa englantia tai saksaa. Tai eivät vain halua.
Telakan johto kieltäytyy sähköpostilla kommentoivansa tilannetta. Työntekijäpuolella tunnutaan välteltävän tilanteen arviointia. Kahtena päivänä kukaan ei halua sanoa mitään. Ehkäpä puolalaiseen mentaliteettiin kuuluu, että vaikeista asioista ei puhuta, ainakaan ulkopuolisille.
Tilanne vaikuttaa niin pahalta, että siitä on vaiettava. Toinen kahdesta naistyöntekijästä viruttaa nahkasaappaansa kurasta vesilammikossa, ja kaksikko jatkaa puhumatta matkaansa bussipysäkkiä tai autoa kohti.
Sähköasentaja, Puolaa presidenttinä johtanut ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Lech Wałęsa tuskin nukkuu rauhaisia unia Oliwan kaupunginosassa lähellä Sopotin rajaa. Olettaisi, että Solidaarisuus-liikkeen perustajalla tunteet ovat maissa.
Telakalla symboliarvo
Samasta korttelista, jossa sijaitsee Solidaarisuus-liikkeestä ja muista entisten sosialistivaltioiden kansannousuista kertova museo, löytyy myös Solidaarisuuden toimisto. Liikkeen kansainvälisten asioiden sihteerillä Andrzej Adamczykllä on hetki aikaa.
– Työläiset ovat huolissaan, että tulee bankrotti, Adamczyk toteaa.
Adamczykin mukaan Puolassa työntekijät saavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa kuusi kuukautta. Sen jälkeen on tultava toimeen omin avuin. Suurella telakka-alueella toimivalla toisella telakalla menee hyvin. Ehkä sieltä olisi mahdollisuus saada töitä.
Adamczyk painottaa, että Solidaarisuus-liikkeen syntypaikalla on suuri symboliarvo Gdanskille ja koko Puolalle. Tämän hän heittää ikään kuin viimeisenä oljenkortena telakan pelastamiseksi. Valtiota tarvittaisiin talkoisiin, kuten Suomessakin on vaadittu STX:n telakoiden säilyttämiseen.
Palkkoja maksamatta
Telakan huonosta tilanteesta kertoo se, että yhtiö ei ole pystynyt maksamaan työntekijöiden palkkoja ajallaan. Yli 1 500 työntekijää on osoittanut mieltään palkkasaataviensa puolesta.
Arvion mukaan telakka tarvitsee 95 miljoonaa euroa, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Tappiokierteeseen joutunut yhtiö ei Adamczykin mukaan ole viime aikoina valmistanut lähinnä muuta kuin tuulivoimaloiden teräsosia.
Telakka on valmistanut myös laivanrunkoja ja osia siltoihin.
Konkurssi häämöttää
Monet merkit viittaavat vääjäämättä, että Solidaarisuus-liikkeen syntysija ja puolalaisten ylpeys ajautuu konkurssiin. Neljänneksen yhtiöstä omistava Puolan valtion kassan teollisuuskehitysrahasto ei katso aiheelliseksi satsata varoja tappiolle ajautuneeseen yritykseen.
Samanlaista viestiä on tullut yhtiöstä 75 prosenttia omistavan ukrainalaisen metalliyrityksen ISD:n suunnalta. Arvostettu Rzeczpospolita -lehti tiesi, että Puolan pääministeri Donald Tusk on konkurssin kannalla.
Parhaimmillaan 1980-luvulla telakalla oli 17 000 työntekijää. Nyt ylletään tuskin 2 000:een.
Kävi niin tai näin, Adamczyk vakuuttaa Solidaarisuudella menevän hyvin. Se on edelleen merkittävä yhteiskunnallinen voima. Liikkeen Gdanskin toimiston seinillä komeilevat valokuvat 1970- ja 1980-lukujen tapahtumista sekä valkoiset liput punaisella Solidarnosc-tekstillä.
Enemmän Gdanskin telakasta kerrottiin 20.12. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
