Presidenttipeliä

Kaikki muu on jo nähty, mutta ei sitä, miten käy tasavallan presidentti Niinistöltä rock´n` roll.

Hän ottaa kantaa kaikkiin asioihin, pällistelee lähes joka uutislähetyksessä ja muuttaa näin presidentti-instituutiota jokamiehen duuniksi aiemmasta valtiomiesmäisestä pönötysvirasta.

Hän viritti nuorison syrjäytymisestä markkinointikampanjan, jolla herrasväki voi prassailla välittävänsä nuorista lahjoittamalla muutaman kympin. Se oli kuitenkin vain temppu siirtää Suomea taas askeleen hyvinvointivaltiosta hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa hyvän mielen voi ostaa pinnallisilla kampanjoilla samaan aikaan, kun Niinistön oma puolue ajaa perusrakenteiden purkamista.

Suomalaiseen demokratiaan ei kuulu enää yhden miehen show.

Tähän saumaan Vasemmistonuorten itsenäisyyspäivän aikoihin heittämä ajatus presidentti-instituution lopettamisesta oli pirteä esitys.

Suomen kansa ja kokoomuksen äänitorvena toimiva media vaikeni tämän radikaalin avauksen lähes tyystin. Miksi? Eikö juuri nyt olisi aika käydä keskustelua siitä, mikä arvo tämän päivän Suomessa on presidentillä, jolla ei oikeasti ole mitään valtaa?

Onneksi ei ole, sillä olisi ihan järkyttävää, että yhdellä ihmisellä olisi paljon valtaa, eikä häntä voisi mitenkään erottaa virastaan kuuteen vuoteen, vaikka hän tekisi miten älyttömiä päätöksiä. Suomalaiseen demokratiaan ei kuulu enää yhden miehen show niin kuin presidentti Kekkosen aikaan, vaikka sitä muutamat vasemmistolaisetkin vielä haikailevat.

Voisin kuvitella, että tänä populismin aikakautena presidentiksi voi nousta kuka vaan ilman poliittista vastuuntuntoa. Vaikkapa hän, joka heittää pahimmat läpät maahanmuuttajista. Tai hän, joka myy loppuun kaksi stadionkeikkaa alta aikayksikön täysin ristiriitaisilla viesteillään: nousin vaikeuksien kautta voittoon ja nyt kilistelen musiikkivideoilla avoautoon nojaten samppanjalaseja ja luon naisesta käyttöesinekuvaa. Ja lapsiyleisö vanhempineen hurraa tulevalle presidentille, on se niiiin ihana.

Tai hän, jolle on jo 15-vuotiaana rakennettu levy-yhtiön toimesta mahtava fanituskoneisto lehtineen ja koruineen. Entä hän, joka on valittu vuoden suosituimmaksi tv-esiintyjäksi siksi, että hän tekee pähkähulluja temppuja henkensä uhalla. Kutsu itsenäisyyspäivän juhliin tuli jo, ehkä myöhemmin illan isännäksi. Tässäpä tulevia presidenttiehdokkaita aikakaudella, jossa politiikka on peestä ja ihmisten aivot täyttää tv-moska.

Kaukana muistoissa ovat ajat, jolloin kansa tuli rauhankulkueisiin kaduille vapauttaakseen toisella puolella maailmaa poliittisena vankina istuneen Nelson Mandelan. Nyt sotia voi seurata livenä televisiosta ja pelata netissä ja siirtyä halutessaan selaamaan 120 muuta kanavaa, tulisiko sieltä jotain mielenkiintoisempaa…

Kiitos Vasemmistonuoret keskustelun avauksesta!

Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu.