Kesän 2011 hallitusneuvotteluissa vasemmistoliiton keskeinen kriteeri hallitukseen osallistumiselle oli se, että tuloerot pienenevät.
Nyt näin käy.
Listaa kommentoivat myöhemmin tänään KU:n verkkolehdessä vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen, professori Heikki Patomäki ja ministeri Paavo Arhinmäen erityisavustaja Jussi Saramo.
Tuloeroja pienentämässä
Ensinnäkin kaikkien pienituloisten saamaa perusvähennystä on korotettu. Toiseksi pieni- ja keskituloisille työntekijöille suunnattua työtulovähennystä on korotettu. Lisäksi torjuttiin tasamaksuna kerättävä mediamaksu ja korvattiin se progressiivisella Yle-verolla.
Tuloeroja pienentää myös suurituloisten verotuksen kiristys. Osinkoverotusta korotetaan ensi vuodelle. Jos tulos sen suhteen ei ole riittävä, asiaan palataan kevään kehysriihessä.
Lisäksi pääomatuloveroa on nostettu, erityisen paljon yli 40 000 euron pääomatuloista, ja yli 100 000 euron vuosipalkkatuloista otetaan niin sanottu solidaarisuusvero. Myös yli 45 000 euron eläkkeistä maksetaan solidaarisuusveroa.
Isoista perinnöistä ja lahjoista maksetaan entistä enemmän veroa.
Vasemmistoliitto pitää hyvänä myös sitä, että verotuottoja on kerätty myös nostamalla haittaveroja. Näin on käynyt makeis-, tupakka-, alkoholi- ja sähköverolle, joista kertyy euroja yhteensä 520 miljoonaa euroa.
Lisäksi pankit laitetaan verolle ja yritysten korkovähennyksellä tapahtuvaa veronkiertoa ulkomaille estetään, samoin veronkiertoa ketjutuksilla, SVOP-rahastoilla ja osuuskunnilla.
Lisäksi uusi Windfall-vero päästökaupan ansiottomille voitoille tuottaa 50 miljoonaa euroa.
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen nimellä tehdyn sijoittamisen sääntöjä on tiukennettu.
Tuloveroja on nostettu 400 miljoonalla jäädyttämällä ansiotasotarkistukset.
Asuntokaupan varainsiirtovero nousi ja laajeni velkaosuuteen, asuntolainojen korkovähennystä on pienennetty ja kiinteistöveron tuottoa kunnille kasvatetaan.
Puolueen tavoitteiden vastaisena pidetään ennen muuta yhteisöveron alennusta ja arvonlisäveron korotusta. Näissä on kyse isoista rahoista, ensimmäisessä yli miljardin euron menetyksestä, jälkimmäisessä 830 miljoonan tuotosta.
Perusturvaa
Hyvää on myös työttömän perusturvan korotus hallituksen ensimmäisessä budjetissa 120 eurolla. Vasemmistoliitossa pidettiin erityisen tärkeänä korottaa kaikkia etuisuuksia heti hallituskauden alussa, koska ne kasvavat vuosittain hintojen nousun mukana.
Työttömän perusturvaa korotettiin 120 eurolla kuukaudessa ja asumistukirajoja nostettiin 120 eurolla kuukaudessa. Toimeentulotukea nostettiin 25 eurolla kuukaudessa, toimeentulotuen yksinhuoltajan perusosaa korotettiin 65 eurolla kuukaudessa.
Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tuloista poistettiin. Se merkitsee jopa lähes 700 euron korotusta. Työttömyysturvaan ja asumistukeen tulee suojaosuudet, jotta voi ottaa työtä vastaan menettämättä välittömästi tukia.
Lääkkeiden maksukattoa alennettiin 50 eurolla.
Sen sijaan lapsilisän indeksikorotukset jätettiin tekemättä 2013 ja lääkkeiden alempaa erityiskorvausta ja peruskorvausta alennettiin 7 prosenttia. Myös matkakulujen sairausvakuutuskorvausten omavastuu nostettiin 14 euroon.
Julkisissa palveluissa tekemistä
Vanhuspalvelulaki on säädetty, mutta kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Lisäksi kuntien rahoituspohja on kaventunut, sillä vaikka kuntien valtiolta saaman rahamäärän lasketaan kasvaneen, on valtionosuuksien kasvu jäänyt kustannusten nousua pienemmäksi menokasvun leikkausten takia.
Julkisten palveluiden osalta vasemmistoliitolla olisikin tekemistä vielä paljon.
Hyvääkin on saatu aikaan. Yhteisöveron alennus korvataan kunnille täysimääräisesti valtion varoista ja jäteveron tuotto ohjataan kunnille.
Peruskoulun ryhmäkokoja on pienennetty, koulujen välisiin eroihin puututtu ja nuorten yhteiskuntatakuulla saatu lisää resursseja etsivään nuorisotyöhön ja työpajoille.
Vanhuspalvelulain toteuttamiseen kunnat saavat lisärahoitusta, mutta se ei ei kata koko tarvetta.
Huonoa kuntien kannalta on se, että valtionosuuksien kasvua on leikattu ja työmarkkinatuki siirretty niiden vastuulle.
Lisäksi aikuisten oppisopimuskoulutus vähenee ja toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluilta leikataan.
Myös yliopistoindeksi jäädytettiin vuodeksi 2013 ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014.
Eurokriisissä sijoittajat vastuuseen
Yksi vasemmistossa puhuttanut asia on eurokriisi. Se on vaatinut, että pankkien omistajien pelastaminen veronmaksajien rahoilla loppuu.
Vasemmistoliiton hallitusryhmässä nähdäänkin, että Suomen linja on muuttunut istuvan hallituksen aikana: Yhtään tukipakettia ei ole tehty ilman sijoittajavastuuta. Esimerkiksi Espanjassa vain kansallistetut pankit saivat tukea. Kyproksen osalta omistajien ja velkojien lisäksi sijoittajavastuuta ulotettiin jopa talletussuojan ylittäviin suurtalletuksiin.
Vakuudet ovat parantaneet Suomen omaa asemaa. Suomi ei kannata alihintaista yksityistämistä.
Silti nähdään, että leikkaukset kohdistuvat yhä haitallisesti kriisimaissa sosiaalisesti eivätkä johda kasvuun.
Vuokra-asuntoja ja väyliä
Vasemmistoliitossa lasketaan hyviin tuloksiin muun muassa opintorahan sitominen indeksiin ensi vuoden elokuusta lähtien ja lainapainotteisen opintotuen torjuminen.
Plussapuolella on myös valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä kiristäminen, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tuen korottaminen, historiallisen suuri panostus raideliikenteen investointeihin, määrärahalisäykset väylähankkeisiin ja tiestön kunnostukseen ja 2014 toteutettava 500 miljoonan euron ylimääräinen elvytysinvestointipaketti.
Osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan pidentämällä osasairauspäivärahakauden kestoa, lieventämällä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ja jatkamalla työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia.
Alle kolmivuotiaiden lasten hoitoon tulee joustava hoitoraha.
Liikunnan rahoitusta siirretään järjestöjen hallinnon tukemisesta paikallistason liikunnan tukemiseen.
Otetaan käyttöön tuntiperustaiset päivähoitomaksut.
Kiitosta saa myös se, että suhteellisesti suurimmat leikkaukset on toteutettu tehostamalla armeijaa.
Huonona pidetään sitä, että kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu, ja sitä, ettei Suomi lähtenyt mukaan rahoitusmarkkinaveron edistämiseen. Nähdään myös, että tuottavuusohjelman korvaaminen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla ei ole vielä muuttanut toimintatapoja riittävästi.
Potilastietoja ja reseptejä
Marraskuun lopulla julkistettu kuntarakennepaketti on myös herättänyt kritiikkiä. 1,2 miljardia euroa kuntien menoja pienentävässä paketissa erityisesti vanhusten hoivaan suunniteltu painotus kotona asumiseen epäilyttää monia.
Paketissa karsitaan myös subjektiivista päivähoito-oikeutta ja edellytetään, että työtön ottaa työpaikan vastaan yli 80 kilometrin päässä kotoa. Aikuisten hammashuollon tarkastusvälejä pidennetään ja luovutaan ympärivuorokautisesta hammaslääkäripäivystyksestä.
Ammattioppilaitosten ja lukioiden verkkoa karsitaan, vaikka oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen. Maakuntakirjastoja vähennetään vuonna 2016.
Kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia väljennetään vuodesta 2015 alkaen.
Mukana on myös joukko selkeitä hallinnollisia järkevöittämistoimia. Esimerkiksi vähennetään terveydenhuollossa laadittavia lääkärintodistuksia ja -lausuntoja. Potilastietojen paperimuotoinen arkistointi lopetetaan. Lääkereseptien voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta kahteen.
Yhdistetään harvaan asutulla alueella koulukuljetuksia, sairasvakuutuskorvattavia matkoja sekä vanhus- ja vammaiskuljetuksia.
Hallitus arvioi toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle maaliskuun 2014 kehysriiheen mennessä.
uutiskirje 