Yle uutiset julkaisi tiistaina teettämänsä kyselyn tuloksia. Uutisoinnista saattoi saada väärän kuvan. Selvityksen mukaan kansalaisten enemmistö pitää sosiaaliturvaa passivoivana. Passivoiko sosiaaliturva sitten oikeasti, siitä tämä selvitys ei kerro mitään? Eikä myöskään siitä siitä, millaista sosiaaliturvaa kyselyyn osallistuneiden enemmistö piti passivoivana.
Sitäkään ei ole tiedossa tarkalleen, millainen oli kysymysten asettelu? Kuinka tarkasti ”sosiaaliturvaa” eriteltiin tai mitä ihan konkreettisesti tarkoittaa passivointi. Nämäkin käsitteet avautuvat eri ihmisille erilaisina.
Miksi kysely sitten oli tehty? Yle halusi puuduttavien joulunajan ja vuodenvaihteen pyhien jälkeen omia uutisia, kun maassa vallitsi varsinkin poliittisella kentällä vielä syvä hiljaisuus. Tällaisia kyselyjä eri tiedotusvälineet teettävät hiljaisina aikoina täyttääkseen uutistilaansa omalla tarjonnalla.
Itse uutisoinnissa ei olekaan mitään hämärää. Sitäkin ihmeellisempi oli peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) nopea reaktio. Hän pääsi kärppänä tarjoilemaan omia parannusehdotuksiaan, vaikka mitään muuta näyttöä sosiaaliturvan passivoittavasta vaikutuksesta ei oltukaan esitetty kuin kansalaisten asenteita ja mielipiteitä.
Risikko vaati heti sosiaaliturvaan lisää vastikkeellisuutta. Niin voitaisiin hänen mukaansa patistaa ihmisiä töihin. Työttömyyteen pääasiallinen syy kuitenkin löytyy talouden suhdanteista eikä sosiaaliturvan tasosta. Passivoitumista aiheuttaa enemmänkin työpaikan menettäminen ja jatkuvat yt-neuvottelut.
Risikon esitys tuli kuin apteekin hyllyltä eikä se olekaan mikään uusi lääke ainakaan kokoomuslaisille.
Ehkä Risikko haluaa kerätä poliittisia pisteitä omilta tukijoukoiltaan esittämällä ratkaisua ongelmaan, jota ei nyt selvitetty. Ylen teettämä kyselyhän ei ole mikään tutkimus. Siksi ministerinkin olisi syytä pitää pää kylmänä, vaikka kuinka tekisi mieli tarjota omia teesejään.
Nyt tarvitaan uusia työpaikkoja, elvyttävää työllisyyspolitiikkaa eikä työttömien ja eri sosiaalitukia saavien syyllistämistä.