Tuore, tällä viikolla julistettu Finnwatchin tutkimus paljastaa, että iso joukko suomalaisia yrityksiä kiertää suunnitelmallisesti veroja. Veroparatiisien pöytälaatikkoyhtiöillä on suuri rooli näiden yritysten toiminnassa. Raportti on ensimmäinen näin kattava selvitys alallaan ja perustuu kansainvälisiin standardeihin.
Veroparatiisien olemassaolo ja toimintatavat ovat olleet tiedossa jo kauan. Tutkijoille tuli kuitenkin yllätyksenä, miten keskeinen ja koko ajan kasvanut rooli Hollannilla on veronkierron ketjussa. Monet hollantilaisyhtiöt toimivat postilaatikkoina, joiden kautta tapahtuu runsaasti myös suomalaisia sijoitusten siirtoja. Tämä toiminta osaltaan selittää myös sitä, miksi tilastojen mukaan Hollanti on yksi Suomen merkittävistä kauppakumppaneista. Hollannissa on selvityksen mukaan yli 10 000 pöytälaatikkoyhtiötä, enemmän kuin missään muussa EU-maassa.
Tällaisessa ”verosuunnittelussa” ei ole kyse mistään taskurahoista, sillä Suomesta on tutkijoiden mukaan tehty vuoteen 2012 mennessä lähes kuuden miljardin edestä sijoituksia eri maiden holding-yhtiöihin. Ne olivat sijoittaneet varat takaisin Suomeen kiertäen samalla tehokkaasti verojen maksua. Verottajan arvion mukaan suuryritysten verosuunnittelu vie Suomelta vuosittain noin 320 miljoonan verotulot.
Veroparatiisien vastainen taistelu onkin koko Euroopan yhteinen etu.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmäsi – oikeastaan aika odotetusti – raportin. Paljon myönteisemmin siihen suhtautui Suomen Yrittäjät, jonka jäsenyrityksissä varmaan on karvaitakin kokemuksia epäterveestä kilpailusta, johon ”verosuunnittelukin” on yksi syyllinen.
EK syyttää Finnwatchin raporttia rehellisten yritysten syyllistämisestä, vaikka siitä ei ole kysymys. Rehellisesti veronsa maksavilla yrityksillähän ei pitäisi olla mitään salattavaa. Finnwatch kiistikin yritysten leimaamisen ja korosti, että raportissa tuodaan ilmi uutta tilastotietoa tähän asti julkisuuden katveeseen jääneestä holding-yhtiöiden käytöstä.
Suomalaisten yhtiöiden omistusrakenteet ja maakohtainen tilinpito onkin saatava julkiseksi – mitä pikemmin sen parempi. Sen jälkeen on paljon helpompi keskustella siitä, ketkä ovat rehellisiä ja ketkä eivät. Tämä keskustelu on väistämättä edessä myös Suomessa. Samaan suuntaan toimii myös Euroopan unioni, joka tämän vuoden aikana on uudistamassa emo–tytäryhtiö-direktiiviään.
Nyt Suomella on erinomainen mahdollisuus profiloitua EU:ssa ja vaatia tiukkoja rajoja veronkierrolle ja kuria veroparatiiseille. Tässä yhteydessä olisi mahdollista puuttua laajastikin epäterveeseen verosuunnitteluun, sillä verojen välttelyssä kyse on Eurooppaa laajemmasta ongelmasta.
Veroparatiisien vastainen taistelu onkin koko Euroopan yhteinen etu. Sen tietävät niin ministerit, EK:n johtajat kuin työntekijät ja toimihenkilötkin, että jokainen veroparatiisiin piilotettu euro on pois ihmisten hyvinvointipalveluista.
uutiskirje 