Kansalaisten luottamus talouteen on Tilastokeskuksen tuoreen kuluttajabarometrin mukaan selvästi noussut, kun lukemia verrataan viime vuoden vastaavaan aikaan. Vielä ollaan kuitenkin jäljessä pitemmän ajan keskiarvosta.
Luottamuksen nousu ei välttämättä kerro sitä, mitä taloudessa on vuoden aikana tapahtunut. Kyse on enemmänkin siitä, että kansalaiset kokevat jotkut talouden merkit nyt myönteisimpinä kuin vuotta aikaisemmin. Kyse voi olla myös siitä, että vuoden aikana on tehty luottamusta lisääviä talouspoliittisia ratkaisuja. Esimerkiksi työttömien määrä on korkealla tasolla, mutta suurista joukkoirtisanomisista ja julkisuuden uhkakuvista huolimatta työttömyys ei kuitenkaan ole räjähtänyt käsiin. Kuluttajien usko työttömyyden vähenemiseen on jopa kasvanut hiukan.
Tilastokeskuksen luottamusindikaattorissa on neljä osatekijää: oma ja Suomen talous, työttömyys ja inflaatio, kestotavaroiden ostaminen sekä säästämismahdollisuudet.
Tammikuussa kuluttajista 39 prosenttia uskoi Suomen taloustilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana, kun vastaava luku joulukuussa oli 31 ja vuosi sitten tammikuussa 29.
Mitä luottamukseen vaikuttaa se, että jälleen on alettu manata kurjuuden lisääntymistä ja tarvetta supistaa nimenomaan julkista taloutta?
Kovimmat luvut pöytään on lyönyt Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju, joka viime viikolla totesi, että hallituksen kaavailema kolmen miljardin säästökuuri ei riitä mihinkään. Hänen mielestään leikkauksia on tehtävä kahdeksan miljardia euroa seuraavan neljän vuoden aikana – vielä kaiken lisäksi niin, ettei verotusta kiristetä.
Tällaisilla epärealistisilla lukujen heittelyllä ei ainakaan kansalaisten luottamusta lisätä tilanteessa, jossa edes kolmen miljardin euron säästötarvetta ei ole tarkoin perusteltu.
uutiskirje 
