Uutiset suoltavat irtisanomisuutisia päivittäin. 180-vuotias Wärtsilä perustelee lopputilejä ”sopeuttamalla toimintojaan vahvistaakseen kilpailukykyä”. Samalla se jakoi osinkoja enemmän kuin viime vuonna ja osakkeen kurssi pompahti 5 prosenttia ylöspäin. Työn ja pääoman ristiriita on selkeä.
Nykyiset työt loppuvat tai ainakin muuttuvat. Löytyykö uutta, järkevää työtä? Miten rahat riittävät hyvinvointivaltion kehittämiseen, jos työttömyys kasvaa, kun samalla väestö ikääntyy?
Tämä yhtälö on ratkaistava, etsittävä vaihtoehtoja, jos emme halua rajuja leikkauksia julkiseen talouteen. Ei riitä, että vain syytellään toisia – milloin kapitalismia, milloin viherpiipertäjiä. On pakko pohtia, mitä töitä tulevaisuudessa voisi olla.
Työn ja pääoman ristiriita on selkeä.
Muistan, kun amerikkalainen taloustutkija Jeremy Rifkin kävi vuonna 1997 Suomessakin markkinoimassa kirjaansa Työn loppu. Rifkin arvioi, että valtaosa töistä loppuu automaation johdosta. Hän ehdotti maailmanlaajuista automaatioveroa, jolla mahdollistettaisiin ihmistyön vähenemisestä huolimatta julkinen tulo. Silloin Nokia-huumassa elinkeinoelämän ja ministeriöiden edustajat huusivat kuorossa, että turhaa puhetta, Suomi kyllä pärjää.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta teetti vuonna 2000 selvityksen Globalisaatio ja työn loppu? Talous ja työllisyys vuoteen 2030. ETLA julkaisi oman työn loppumisen manifestinsa Suuren kuopan pohja vajoaa – tarvitaan uusi tuottavuusloikka. TEM on perustanut viime kesänä Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus (RTT) -ohjelman.
Selvityksiä on paljon, niin myös potkuilmoituksia ja lisää tulee. Nyt ei enää riitä entinen työryhmämeininki. Tarvitaan raskaan sarjan poliittinen ja ehdottomasti parlamentaarinen työryhmä, joka esittää eri vaihtoehtoja tämän vuoden loppuun mennessä siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä.
Sen lisäksi jokaisen puolueen tulisi ennen eduskuntavaaleja selkeästi esittää oma visionsa työelämän muutoksesta. Mistä rahat tulevat hyvinvointivaltion rahoitukseen? Jään odottamaan mielenkiinnolla, löytyykö Suomen politiikan johtajilta vielä asiallisia visioita ja ehdotuksia, vai riittääkö politiikalle pelkkä populistinen höpinä. Epäilen, että kansalle ei tosiaankaan riitä.
Poliittiset nuorisojärjestöt voisivat luoda oman varjotyöryhmänsä, joka esittäisi omat räväkät visionsa tulevaisuuden työelämästä, hyvinvointivaltion rahoituksesta ja tarvittavista toimenpiteistä. Silloin saataisiin kunnon keskustelua aikaan.
Kirjoittaja on Paltamon Työtä kaikille -hankkeen toiminnanjohtaja.
uutiskirje 
