Joulukuussa alkaneita eläkeneuvotteluja vaivaa edelleen työnantajapuolen takertuminen eläkeiän alarajan nostamiseen ja varhaiseläkkeiden kitkemiseen, arvioi JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
– Tälle linjalle on nyt tullut sivustatukea talousjärjestö OECD:ltä. Se patistaa Suomea nostamaan eläkeiän alarajaa asteittain ja lakkauttamaan osa-aika- ja työttömyyseläkkeet.
– Kenen asialla OECD oikein on? Ei ainakaan kuluttavaa työtä pitkään ja pienellä palkalla tekevien. Auttamatta tulee mieleen kysymys: ovatko Suomen valtio ja työnantajat tilanneet OECD:ltä omia tavoitteitaan tukevia laskelmia? Asara-Laaksonen pohtii.
Oikea tavoite, väärä keino
Hänen mukaansa keskeistä työurien pidentämisessä on se, että ihmisille tarjotaan koulutusta, työtä, toimeentuloa ja kunnon työolosuhteet kaikissa työiän vaiheissa.
– Siitä näkökulmasta katsoen työurien pidentäminen on tavoitteena oikea.
Huono työelämä tuottaa jaksamisongelmia, sairastumista ja työurien katkeamista.
– Työelämän laatua ja työllisyyttä kohentamalla parannettaisiin Suomen talouden kestävyyttä ja turvattaisiin hyvinvointipalvelujen rahoitus jatkossakin.
– Mutta ei se eläkeiän alarajaa nostamalla onnistu, Asara-Laaksonen sanoo.
Lisää pienipalkkaisten työttömyyttä?
Eläkeiän kaavamainen nostaminen olisi hänestä paitsi tehotonta, myös epäoikeudenmukaista. Fyysisesti tai henkisesti kuluttavaa työtä tekevä ei pysty pitkään työuraan. Työnsä menettäneen kuusikymppisen on vaikeaa löytää uutta työtä. Yleensähän vanhimmat sanotaan irti ensimmäisinä ja palkataan viimeisinä.
– Eläkeiän mekaaninen nosto tuottaisi siis työttömyyttä ja erityisesti pienipalkkaisten köyhyyttä. Pienistä palkoista tulee pieni työttömyysturva, ja työttömyys leikkaa aikanaan myös vanhuuseläkettä.
Vanhuuseläkkeen alarajan nostolla ei edes ole suurta vaikutusta todelliseen eläkeikään, Asara-Laaksonen huomauttaa. EU-tason vertailut osoittavat, että korkeamman alaikärajan maissa todellinen eläköitymisikä on samalla tasolla tai jopa alempi kuin Suomessa.
– Parempaa jälkeä tulee, kun neuvotteluissa paneudutaan myös työelämän laatuun. Silloin työkyvyttömyys vähenee ja töissä jaksetaan pitempään.
uutiskirje 
