Suomessa kohujulkisuuden pintavaahto piilottaa usein alleen kovia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Politiikan isot asiat menevät eteenpäin vaikka kohu pyörisi jonkun muun asian ympärillä. Lähiviikkoina käydään esimerkiksi iso vääntö hallituksen talouspolitiikasta loppuvaalikaudeksi.
Yhteisymmärrys on löytynyt siitä, että valtiovarainministeriön aiemmin tarjoamia kolmen miljardin euron leikkauksia ja veronkorotuksia on mahdoton toteuttaa ensi vuonna. Vasemmisto sanoi tämän jo viime vuonna ja nyt kaikki ovat samaa mieltä Vasemmiston kanssa.
Tämän hetken iso keskustelu käydään siitä, mille ajanjaksolle ja miten sopeutus jaksotetaan. Ajoituksen ratkaisu pitää tehdä siltä pohjalta, mikä on talouspoliittisesti järkevää. Meidän pitää ensisijaisesti saada luotua kestävää kasvua ja työllisyyden parantumista.
Kuntien työntekijöitä perussuomalaiset haluavat erityisesti kurittaa.
Tulevien vuosien sopeutuksen sisällön osalta vaaleilla pitää olla keskeinen merkitys. Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että loputtomasti ei voi velkaantua ja velkaantumisen kasvu pitää taittaa. Mutta keinoista keskusteleminen ja päättäminen on vaalien suurin asia.
Leikkaustahti saattaa vaalien jälkeen muuttua todella hurjaksi. Kokoomuksen linja sopeutusten suhteen on koko ajan ollut ankara. Mutta myös nykyisten oppositiopuolueiden linjaukset ovat olleet rajuja köyhälle kansalle.
Mielenkiintoista on miten helpolla ovat julkisuudessa päässeet Perussuomalaiset, jotka mielellään esiintyvät pienen ihmisen puolustajina.
Puheenjohtaja Timo Soinin mukaan valtion menoja voidaan höylätä helposti 1,5–2 miljardia euroa. Erityisesti leikkaukset pitää hänen mukaansa kohdistaa sinne, missä liikkuvat suurimmat rahat: sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen ja ylipäätään kuntiin. Kuntien työntekijöitä perussuomalaiset haluavat erityisesti kurittaa.
Kovin ystävällinen hyvinvointivaltiolle ei ole myöskään pienempi oppositiopuolue keskusta. Sen mielestä valtion velkaantuminen pitää keskeyttää kokonaan, mikä puolueen laskuissa tarkoittaisi jopa kahdeksan miljardin euron leikkauksia.
Ydinkysymys ei silti ole, onko meillä varaa nykyiseen velkaantumiseen saati nykyisiin julkisiin menoihin. Isompi kysymys kuuluu, onko Suomella nyt varaa leikata rajusti. Valtioneuvoston kokoama finanssipolitiikan asiantuntijaryhmä toteaa, että miljardin euron vähennykset julkisissa menoissa tarkoittavat 0,5–1 miljardin menetyksiä bruttokansantuotteessa.
Seuraavat eduskuntavaalit pidetään runsaan vuoden kuluttua. Jos kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset kuuluvat vaalien voittajiin ja muodostavat jollain kokoonpanolla hallituksen, se lupaa kylmää kyytiä pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle.
Kirjoittaja on Vasemmiston puheenjohtaja sekä kulttuuri- ja urheiluministeri.
uutiskirje 
