KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Venäjän tuleva nousu ja tuho

Krim kuuluu Venäjälle, luki mielenosoittajan kyltissä, kun kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat Moskovassa viikko sitten Krimin niemimaan venäläismielistä alueparlamenttia tukevaan mielenosoitukseen.

Krim kuuluu Venäjälle, luki mielenosoittajan kyltissä, kun kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat Moskovassa viikko sitten Krimin niemimaan venäläismielistä alueparlamenttia tukevaan mielenosoitukseen. Kuva: Lehtikuva/ Vasily Maximov

Kansan Uutiset
14.3.2014 15.44
Fediverse-instanssi:

Pintaa syvemmältä

Yhdysvaltalaisen Stratfor-tutkimuskeskuksen johtaja George Friedman ennusti viisi vuotta sitten julkaistussa kirjassa, että länsimaiden ja Venäjän kamppailu vaikutusvallasta Ukrainassa puhkeaisi kriisiksi viimeistään vuonna 2014.

”Ukraina merkitsee Venäjälle kaikkea. Jos se kaatuisi vihollisen käsiin, Venäjä olisi kuolemanvaarassa”, Friedman totesi kirjassaan The Next 100 Years.

Ukrainan kymmenen vuoden takainen Oranssi vallankumous sai Friedmanin mukaan Venäjän havahtumaan kylmän sodan jälkeisestä unestaan. Kansannousu oli pitkälti Yhdysvaltojen masinoima, kuten muutkin viime vuosikymmenen värivallankumoukset Serbiassa, Georgiassa ja Kirgisiassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Bushin hallinnon yritykset saada Ukraina liittymään sotilasliitto Natoon olivat Venäjälle viimeinen pisara. Venäjä vastasi uhkaan lietsomalla erimielisyyksiä Ukrainan venäläismielisen itäosan ja eurooppalaismielisen länsiosan välillä ja pönkittämällä suosiollisten oligarkkien valtaa. Oranssi vallankumous kuivui kokoon, ja Ukrainan politiikka ajautui umpikujaan.

Kirjassaan esittämiensä ennusteiden perusteella Friedman uskoo, että Venäjä selviää tälläkin kertaa lopulta voittajana sapelinkalistelusta Ukrainassa.

Unkarilaissyntyisen Friedmanin perustama Stratfor julkaisee turvallisuusraportteja ja strategisia ennusteita maksaville asiakkailleen Austinista Teksasista käsin. Asiakkaiden joukossa on muun muassa suuryhtiöitä, kansainvälisiä mediataloja ja hallituksia.

Tutkimuskeskuksesta ollaan kuitenkin montaa mieltä. Tietolähteet ovat valikoivia, ja näillä on usein omia pyrkimyksiä muokata tulevaisuudenkuvia haluamaansa suuntaan. Joidenkin mielestä Stratfor on lähinnä Yhdysvaltojen tiedustelupalvelua lähellä oleva tiedotustoimisto, eräänlainen varjo-CIA.

Sirpalemaisen uutisvyöryn keskellä Stratforin raportit ja ennusteet ovat joka tapauksessa usein kiinnostavia yrittäessään selittää maailman tapahtumia päivänpolitiikkaa suuremmilla geopoliittisilla lainalaisuuksilla.

Friedmanin kirja The Next 100 Years menee Stratforin raportteja vielä monta astetta pidemmälle. Kirjan nimen mukaisesti Friedman yrittää ennustaa, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa lähivuosikymmeninä ja vieläpä sadan vuoden päästä.

Friedmanin keskeinen geopoliittinen lähtökohta on, että Yhdysvallat on edelleen maailman ainoa globaali supervalta. Ylivoimaisen sotilaallisen mahtinsa ansiosta Yhdysvallat hallitsee maailman meriä – ja siten myös koko maailman tavarakauppaa.

Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikassa terrorisminvastaisen sodan tai ihmisoikeuksien kaltaiset detaljit ovat todellisuudessa täysin toissijaisia. Pääasiallisena pyrkimyksenä on pitää huoli siitä, ettei mikään muu mahti pääse dominoimaan Euraasiaa, valtavaa mannerta, joka ulottuu Länsi-Euroopasta Siperiaan ja kaukoitään.

”Yhdysvaltojen ei tarvitse voittaa sotia”, Friedman kirjoittaa. ”Sen täytyy vain pystyä estämään muita maita kasvamasta niin voimakkaiksi, että ne voisivat uhata sen asemaa.”

Yli 140 miljoonan asukkaan Venäjä on Friedmanin analyysissa alueellinen suurvalta, jolla on valtavasti maata ja luonnonvaroja ja suuri armeija.

Lyhyellä aikavälillä Venäjän vaikutusvaltaa lisää se, että tänä päivänä huomattava osa Euroopasta on täysin riippuvainen Venäjän kaasusta ja öljystä. Venäjä on myös hyötynyt öljyn ja kaasun hinnannoususta. Öljytuloja on käytetty sotavoimien modernisoimiseen.

Friedmanin arvion mukaan Venäjän kaikki voimatekijät tulevat kuitenkin pidemmällä aikavälillä koitumaan sille turmioksi.

Venäjän strateginen heikkous johtuu nimenomaan sen suuresta pinta-alasta ja maan kokoon nähden puutteellisesta infrastruktuurista. Yli 20 000 kilometriä pitkää maarajaa olisi mahdotonta puolustaa, jos Venäjää vastaan hyökättäisiin samanaikaisesti useasta eri suunnasta.

Etenkin lännessä Venäjän raja on häilyvä ja vailla luonnollisia esteitä. Sekä Napoleonin että Hitlerin oli aikoinaan helppo edetä syvälle Venäjälle.

Friedman muistuttaa, että Venäjää uhkaa lähivuosikymmeninä myös väestökato. Alhaisen syntyvyyden vuoksi maan väkiluku saattaa pudota alle sadan miljoonan vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan etnisten vähemmistöjen osuus väestöstä kohoaa.

Friedmanin mukaan Venäjän johto on täysin tietoinen näistä uhkakuvista ja siitä, että jos se haluaa turvata omat rajansa tulevaisuudessa, sen on toimittava nyt ja luotava itselleen puskurivyöhyke.

Friedmanin ennusteessa Venäjä tulee vielä liittoutumaan sotilaallisesti Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. Tämän jälkeen venäläisjoukot valvovat aluetta Mustaltamereltä Karpaattien vuoristoon ja Puolan ja Liettuan rajoille asti.

Seuraava askel on Friedmanin mukaan Baltian maiden neutraloiminen, joka alkaa vuoteen 2015 mennessä. Venäjä rahoittaa Baltian maiden venäjänkielisten vähemmistöjen nationalistisia liikkeitä ja yllyttää niitä provokaatioihin hallitusta vastaan.

Kun Baltian maiden hallitukset pyrkivät tukahduttamaan venäläisvähemmistön protesteja, Venäjä asettaa talouspakotteita ja uhkaa katkaista kaasuntoimitukset. Viimeisenä keinona Venäjä käyttää sotilaallista pelotetta.

Friedmanin tulevaisuudenkuvassa Yhdysvallat vastaa Venäjän toimiin massiivisella sotilasavulla Puolalle, Virolle, Latvialle ja Liettualle. Kun kriisi näyttäisi 2020-luvulla eskaloituvan sotilaalliseksi konfliktiksi, Nato hajoaa, sillä Saksa ja Ranska eivät suostu aseidenkäyttöön Venäjää vastaan.

Tässä vaiheessa Keski-Aasian entiset neuvostotasavallat ovat jo tukevasti Venäjän vaikutuspiirissä ja Venäjä vahvistaa asemaansa myös Kaukasuksella – päästäkseen lopullisesti tuhoamaan tšetšeenikapinalliset. Lähi-idässä Venäjä kasvattaa sotilaallista apuaan Yhdysvaltojen politiikkaa vastustaville arabimaille.

Friedmanin hurjaksi yltyvässä scifiskenaariossa Venäjä kuitenkin hajoaa 2020-luvulla sisäisiin riitoihin, jotka käynnistyvät maan eteläosien muslimienemmistöisissä tasavalloissa. Tynkä-Venäjä ei enää pärjää energiamarkkinoilla, jotka perustuvat yhä enemmän uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Vuoteen 2040 mennessä Puolasta ja Turkista kehittyy merkittäviä alueellisia suurvaltoja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noin 155 000 neliökilometrin laajuinen Ruvuman jokialue yhdistää Etelä-Tansanian ylängöt Itä-Malawiin ja Pohjois-Mosambikiin ennen kuin joki laskee Intian valtamereen. Matkallaan se ruokkii metsiä, kosteikkoja ja hedelmällisiä tulvatasankoja.

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

Mielenosoittajat kantoivat toimittaja Daphne Caruana Galizian kuvia murhan vuosipäivänä Vallettassa.

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

Perun Cuscon alueelta kotoisin oleva Ruth Flores on innokas ekologinen tuottaja. Hän vaatii viranomaisilta tukea tuotantomuodon kehittämiseksi. Kuvassa Flores työskentelee sadan neliömetrin kasvihuoneessaan.

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

Eniten aktivisteja murhataan maan lounaisosissa, jossa huumesota on kiivaimmillaan. Arkistokuvassa valvontapiste Atratojoella Chocóssa.

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

Uusimmat

Noin 155 000 neliökilometrin laajuinen Ruvuman jokialue yhdistää Etelä-Tansanian ylängöt Itä-Malawiin ja Pohjois-Mosambikiin ennen kuin joki laskee Intian valtamereen. Matkallaan se ruokkii metsiä, kosteikkoja ja hedelmällisiä tulvatasankoja.

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

Mielenosoittajat kantoivat toimittaja Daphne Caruana Galizian kuvia murhan vuosipäivänä Vallettassa.

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

Perun Cuscon alueelta kotoisin oleva Ruth Flores on innokas ekologinen tuottaja. Hän vaatii viranomaisilta tukea tuotantomuodon kehittämiseksi. Kuvassa Flores työskentelee sadan neliömetrin kasvihuoneessaan.

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

Daniil Kozlov

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
03

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
04

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 
05

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

01.05.2026

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset