Valella on pitkät jäljet Brasiliassa

Carajásin rautatietä sanotaan Brasilian tehokkaimmaksi. Sen kiskoilla kulkee kolmannes maan vientiin menevästä rautamalmista, mutta radanvarren kuntia vaivaa malmipölyn ohella köyhyys.

Alueella louhitaan myös mangaania, kuparia ja muita metalleja, mikä tekee Vale-yhtiöstä maailman kakkosen kaivannaisten viejänä. Liki 900 kilometrin mittainen rata alkaa Carajásin kaivoksilta Parán osavaltiossa ja päättyy rannikolla sijaitsevaan Maranhãon pääkaupunkiin São Luísiin.

Radalla on toistaiseksi vain yhdet kiskot, joilla jyristää 12 tavarajunaa päivässä. Neljän veturin ja 330 vaunun junat kuljettavat yli sata miljoonaa tonnia malmia vuodessa. Paluukyytinä tulee satamasta polttoaineita, lannoitteita ja muuta tavaraa sisämaahan.

Maailman kaivosjätteihin lukeutuvan Valen perusti Brasilian valtio 1942, ja se yksityistettiin 1997. Yhtiön junat kuljettavat rahdin ohella 360 000 matkustajaa vuodessa. Liput myydään alennushintaan, koska asukkailla ei ole muuhun varaa.

Kylät autioituvat

Maranhãon henkeä kohti laskettu kansantulo on Brasilian alhaisin. Asukkaista iso osa käy kausitöissä Amazonian kultakentillä tai sokeriruokopelloilla. Orjuuden kaltaisiin oloihin karjatiloilla tai puuhiilen valmistuksessa joutuneet ovat useimmiten maranhãolaisia.

Radanvarressa Alto Alegre do Pindarén kunnassa asuva Leide Diniz kertoo, että taajama tyhjenee aina loppuvuodesta, kun väki lähtee muualle työnhakuun.

Dinizin mies on nyt toista rupeamaa töissä ravintolassa 3 000 kilometrin päässä Santa Catarinan osavaltiossa. Sesonki kestää eteläisen pallonpuoliskon kesän ajan.

– Hän ansaitsee vähän rahaa ja palaa sitten, tiivistää vaimo, joka jäi kolmen lapsen kanssa kotiin. Hänen mukaansa töitä ei löydy lähempää.

Turvallisuus kohenee

– Valen rata on tuonut minulle vain murhetta. Juna on surmannut pojanpoikani ja 14 kantavaa lehmää, valittaa Evangelista da Silva, joka vaatii yhä korvauksia radan alle jääneistä maistaan.

Yhtiö vakuuttaa turvallisuuden kohentuneen.

– On tehty maasiltoja, sähköaitoja ja tiedotuskampanjoita. Vuorokauden ympäri jatkuva partiointi pelastaa kuukausittain kiskoilta yli 80 vaaraan joutunutta, selittää Elmer Vinhote radan valvontakeskuksesta.

Hänen mukaansa onnettomuudet ja törmäykset ovat vähentyneet neljässä vuodessa 20:stä alle viiteen vuodessa.

Asukkaat kuitenkin valittavat, että uuden maasillan rakentaminen on aiheuttanut halkeamia taloihin. He vaativat korvauksia tai uusia taloja loitommalle radasta.

Toiset kiskot tulossa

Vale-yhtiö laajentaa toimintaansa. Radalle tehdään toinen raide, ja Carajás-vuorten kaivostuotanto tuplataan. Rautamalmia aiotaan louhia 230 miljoonaa tonnia vuonna 2018.

Yhtiön mukaan ratatyömaa työllistää parhaimmillaan yli 8 500 henkeä ja luo 1 500 pysyvää työpaikkaa.

Loppusuoralla oleva uusi kaivoslaki määrää yhtiöt osoittamaan pienen osan tuloistaan alueen kunnille.

Valen logistiikkajohtaja Zenaldo Oliveira kertoo, että yhtiö on tutkinut radanvarren kuntien tarpeita ja aikoo kustantaa jauhomyllyn yhtäälle ja hedelmämehun tuotantoa toisaalle. Lisäksi tuetaan koulutusta ja terveydenhuoltoa.

Vale sai vuonna 2012 Public Eye -palkinnon, jonka Greenpeace ja muut järjestöt jakavat ympäristöä turmeleville ja ihmisoikeuksia loukkaaville yrityksille.