Pintaa syvemmältä
Epäluulot kasvavat Turkissa ennen runsaan viikon kuluttua pidettäviä paikallisvaaleja ja monet varoittavat vaalivilpin mahdollisuudesta. Tämä on uusi ilmiö; ennenkin on arvosteltu suuria puolueita suosivaa vaalijärjestelmää ja vaalikampanjoiden epäreiluutta, mutta on kuitenkin luotettu tulosten rehellisyyteen.
Nyt kaikki eivät enää sitä tee. Hallitusta ja pääministeri Recep Tayyip Erdoğania koskevat korruptiopaljastukset ovat syöneet luottamusta valtiovaltaan. Sisäministeri on antanut ymmärtää, ettei lakia tarvitse noudattaa, jos on valta takanaan – uusia lakeja voi säätää jälkikäteen, jos tarvetta on. Poliisien ja syyttäjien joukkosiirroilla hallitus on varmistanut, ettei sen toimia tarkastella kriittisesti tuomioistuimissa.
”Tässä tilanteessa ainoa valtiollinen ja poliittinen laitos, jota Erdoğan haluaa puolustaa mihin hintaan tahansa, on se, jonka rakentamiseen hän on uhrannut eniten – hän itse”, toteaa ulkomainen tarkkailija.
Pääministeri painostaa lehtiä erottamaan kolumnisteja.
Pääministeri on katsonut, että hän ja hänen hallintonsa eivät ole tilivelvollisia vaalien välillä – parlamenttivaaleissa saatu valtuutus riittää. Nyt tilanne on sen verran ongelmallinen, että myös paikallisvaalien tulos vaikuttaa. Erdoğan on ilmoittanut, että tarpeeksi hyvä tulos hallituspuolue AKP:lle osoittaa syytösten sitä kohtaan olevan äänestäjien mielestä perättömiä.
Mutta mitkä syytökset? Daily Sabah on uusi hallitusta tukeva englanninkielinen lehti. Sitä lukiessa saa kyllä tietää 17.12. tapahtuneesta ”kaappausyrityksestä”, mutta ei korruptiosyytöksistä – tämä on selvästi kielletty aihe.
Tavalla tai toisella tällaisetkin tiedot yleensä kuitenkin leviävät, mutta maaseudulla ainakin vähemmän koulutusta saaneiden keskuudessa yleinen reaktio on kuulemma ollut: kaikkihan ottavat lahjuksia, miksi eivät myös meidän ihmiset?
Viime kuukausien paljastukset osoittavat pääministeriaseman olevan Erdoğanille ja hänen lähipiirilleen tuottoisan. Ainakin kolme hänen neuvonantajistaan on myynyt liikemiehille Erdoğanin tapaamisaikoja hintaan puoli miljoonaa Turkin liiraa (160 000 euroa) varttitunnista.
Tiedon julkaisi Taraf-lehti, jonka kautta Turkin salaisuudet yleensä tähän saakka (ennen uusimpia puhelukatkelmia) ovat levinneet ja joka aina tarkistaa tietojensa oikeellisuuden (tämä ei välttämättä ole yleinen tapa Turkin lehdistössä). Taraf tosin myönsi, että pääministeri ei ehkä ole täysin perillä tästä rahastuksesta.
Rahaa siis on kertynyt niin paljon, että sitä pitää sijoittaa johonkin, ja osa paljastavista nauhoituksista koskeekin tällaisia kysymyksiä. Toinen osa käsittelee sanomalehtien ja tv-kanavien ostamista ja ohjaamista. Tämä aihepiiri on pääministerille niin tärkeä, että häntä on näiden nauhoitusten perusteella jo ehditty kutsua valtakunnan ylimmäksi päätoimittajaksi.
Kahdessa nauhoituksessa Erdoğan puhuu Star-lehden päätoimittajan Mustafa Karaalioğlun kanssa. Ensimmäinen on tehty 13.1.2011, jolloin Erdoğanin aluepolitiikkaa arvostellut Mehmet Altanin kolumni oli juuri ilmestynyt.
RTE: Mustafa, voitko puhua?
MK: Kyllä herra, voin.
RTE: Tänään täällä on hänen kolumninsa, Mehmetin. Tämä heppu kirjoittaa tietämättä yhtään mitä on tapahtumassa, hän näkee vain osan. Olen sanonut, että meidän pitäisi olla taloudellisesti riippumattomia. Olen selittänyt sen puheissa joillakin paikkakunnilla…
MK: Kyllä herra, tiedän että olette sen tehneet.
RTE: … ja painottanut solidaarisuutta sotilaallisella, taloudellisella ja poliittisella lohkolla. Tämä mies on tarttunut aiheeseen ja puhuu siitä…
MK: Kirjoittajan pitää olla johdonmukainen, ilman epäilystä, hänen pitää nähdä kaikki yksityiskohdat, varsinkin pääkolumnistin.
RTE: Mutta jos hän tekee tämän kaiken lähtien omista intresseistään, hänelle ei pitäisi olla teillä tilaa.
MK: Työskentelen tämän parissa, kuten tiedätte. Olen tehnyt…
RTE: Tee sitten se, tee mikä on tarpeellista. Älä viivyttele.
Erdoğan painostaa, mutta hillitysti. Vasta vuoden päästä Mehmet Altan, yksi Turkin tärkeimmistä liberaaleista, saa potkut. Ilmapiiri on toisenlainen 21.1.2014, jolloin pääministeri soittaa Hidayet Tuksalin kolumnista:
RTE: Mustafa, tiedät tämän naisen, josta äsken puhuin.
MK: Kyllä herra.
RTE: Miksi vielä julkaisette niitä?
MK: Olette oikeassa, herra.
RTE: Mitä? Sanot, että olen oikeassa, mutta pidätte edelleen hänet lehdessä.
MK: Oikealla tavalla…
RTE: Pidämmekö heitä siellä antaaksemme heidän kiroilla meille?
MK: Olette oikeassa, tämä oli väärin.
RTE: Etkö sinä valvo näitä kolumneja? Pitääkö sinun julkaista jokainen?
MK: Se oli laiminlyönti, herra.
RTE: Laiminlyönti, miten se on mahdollista? Et lue lehteä, et valvo kolumneja!
MK: Kyllä teen, herra, mutta…
RTE: Kuka valvoo pääkirjoitussivua, kuka toimittaa sitä?
MK: Kyllä sitä valvotaan alusta loppuun, mutta…
RTE: …Onko hänellä oikeutta panetella minua? Kuka hän luulee olevansa?
MK: Tulemme käsittelemään tätä, herra. Asia on meidän esityslistallamme… Sellaista ei voi hyväksyä, herra, olette oikeassa. Hoidamme sen. Asia on ollut esityslistallani, vaikka ette olisikaan maininnut sitä.
RTE: Mutta mistä lähtien?
MK: Tämä tapahtui vasta äskettäin…
RTE: Ei ollut ensimmäinen kerta. Hän on tehnyt saman kaikkialla, myös tv:ssä.
MK: Kyllä, herra.
Tuksal sai potkut pari viikkoa tämän jälkeen. Erdoğanista on tullut vanha vihainen mies.
uutiskirje 