Kun maan eduskunnassa on vain neljä suunnilleen tasavahvaa puoluetta, hallituskuvioita voisi luulla selkeiksi. Näin ei kuitenkaan ole Virossa. Tosin vuoden 2011 vaalien jälkeen syntynyt kahden oikeistolaisen puolueen liitto kesti tämän vuoden alkupuolelle saakka.
Uusia kuvioita mutkistaa se, että mikään kolmesta muusta puolueesta ei tunnu haluavan yhteistyötä keskustapuolueen kanssa, eivätkä niiden keskinäiset välitkään ole mutkattomat.
Andrus Ansipin hallituksen erottua maaliskuun alussa alettiin luoda uutta liittoutumaa reformipuolueen ja sosiaalidemokraattien kesken. Puolueilla on 52 paikkaa 101-paikkaisessa eduskunnassa.
Pääministerikandidaatti Siim Kallasin kieltäydyttyä yllättäen tehtävästä nimitettiin hallituksen kokoajaksi 34-vuotias entinen sosiaaliministeri Taavi Rõivas. Neuvottelut ministeriöiden uudelleenjärjestelystä ja ministereistäkin saatiin lähelle ratkaisua viime viikon lopulla. Ennakkoarvioiden mukaan hallituksesta tulee paitsi poliittisesti uudenlainen samalla myös uuden sukupolven marssi Viron politiikkaan.
Viron parlamentin (riigikogu) puolueet ovat suuruusjärjestyksessä reformipuolue, keskustapuolue, oikeistolainen IRL (Isamaa ja Res Publica Liit) sekä sosiaalidemokraatit. Viime vaaleissa viiden prosentin äänikynnyksen alle jäivät vihreät ja vasemmistopuolue. Ne eivät yhdessäkään saaneet kuin 5,9 prosenttia äänistä.
Keskustapuolue vastaan muut
Oikeistopuolue IRL ja sosiaalidemokraatit ovat Viron politiikassa helposti ymmärrettäviä toimijoita, mutta mitä ovat reformipuolue ja keskustapuolue?
Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsen, pitkään politiikassa mukana ollut Mart Meri luonnehtii reformipuoluetta omanlaisekseen oikeistopuolueeksi ja Edgar Savisaarin johtamaa keskustapuoluetta taas populistiseksi vasemmistopuolueeksi.
– Kyse on myös paradoksista. Näiden puolueiden toiminnassa on keskenään samantapaista ajattelutapaa, ja se periytyy osittain neuvostoajalta: tärkeintä on ”ottaa hommat omiin käsiin”, ryhtyä valtionhoitajiksi. Näiden puolueiden keskinäinen kilpailu vaikuttaa maan politiikkaan merkittävästi, sillä Tallinnassa keskustapuolueella on ehdoton enemmistö, ja se on jopa vahvistunut, Meri kertoo.
Venäjänkielisen vähemmistön äänioikeutettu osa kannattaa etupäässä keskustapuoluetta ja sosiaalidemokraatteja. Muun muassa uudeksi opetusministeriksi nimitettäneen 28-vuotias itävirolainen sosiaalidemokraatti, venäjänkielinen Jevgeni Ossinovski.
Politiikan vastaisuus kasvanut
Kansanedustaja Mart Meren mukaan viime vuodet ovat osoittaneet kansalaisjärjestöjen aktivoituneen, ja samalla tietty politiikan vastaisuus on saanut Virossa sijaa. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 63,5, hieman korkeampi kuin edellisellä kerralla. Seuraavat vaalit ovat maaliskuussa 2015.
– Monet sanovat, että puolueet ovat liian samanlaisia. On myös sellaista uudenlaista anarkismia, että ei hyväksytä valtion rakenteita ja suhtaudutaan sen vuoksi politiikkaan kielteisesti, Meri kertoo.
Politiikan vastaisuutta on hänen mukaansa kasvattanut sekin, että vallassa oleminen on ollut liian monille toiminnan tärkein päämäärä. Asiat ovat jähmettyneet tiettyjen henkilöiden ja rakenteiden ympärille. Savisaar on tästä hyvä esimerkki: keskustapuolueen jokainen liikahdus henkilöityy nimenomaan häneen.
Henkilösyyt vaikuttavat myös siihen, että keskustapuolueen ja sosiaalidemokraattien yhteistyötä on vaikea ajatella, vaikka niillä on samantapaisia ajatuksia esimerkiksi verotuksesta. Tosin puolueet eivät yhdessä saisi parlamenttienemmistöä, joten puheenaiheena niiden yhteistyö on nyt senkin vuoksi teoreettinen.
uutiskirje 
