Näin arvioi puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki puoli vuorokautta sen jälkeen, kun puolue oli kävellyt hänen johdollaan ulos kokoomuksen johtamasta hallituksesta.
Vasemmistoliitto ehti olla mukana lähes kolme vuotta.
Arhinmäki toteaa blogissaan, että vasemmistoliitto onnistui keskeisissä tavoitteissaan jo hallitusneuvotteluissa. Ne olivat perusturvan puolustaminen ja tuloerojen kaventaminen.
– Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehtiin 100 euron tasokorotus ja toimeentulotuki nousi kaikilla vähintään 25 euroa. Opintotuki sidottiin viimeisenä perusturvaetuutena indeksiin, hän luettelee.
– Pienituloisten verotusta kevennettiin nostamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä. Pääomatuloverotuksen korottaminen ja suurimpiin tuloihin säädetty solidaarisuusvero kiristi hyvätuloisten verotusta.
Hän toteaa, päätösten tulosten näkyvän jo Tilastokeskuksen tuoreissa tulonjakotilastoissa.
– Vuonna 2012 köyhyys on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä ja yhteensä 63 000 ihmistä nousi köyhyysrajan yläpuolelle. Samaan aikaan tuloerot kaventuivat pienituloisten tulojen lisääntyessä ja suurituloisten verotuksen kiristyessä.
Hän muistuttaa, että seuraavassakin budjetissa hyvä suuntaus jatkui. Se oli eurooppalaisessa vertailussa ainutlaatuista näinä aikoina.
– Vaikka jouduimme nielemään mm. arvonlisäveron korotuksen ja yhteisöveron laskun, tuloerot kaventuivat hiukan ja perusturvasta ei leikattu. Saimme pieniä, mutta yksittäisille ihmisille suuria parannuksia aikaan. Esimerkiksi työmarkkinatuen tarveharkinta poistui, Arhinmäki kirjoittaa.
Kyllöselle kiitoksia
Erityisesti Arhinmäki kehuu puolueensa toista ministeriä, liikenneministeri Merja Kyllöstä.
– Kyllönen siivosi lähes kolme vuotta edellisen hallituksen jäljiltä liikennerahoja. Tehtiin historiallinen päätös. Ensimmäistä kertaa investoidaan enemmän raiteisiin kuin teihin. Myös perustienpidon rahoihin oltiin saamassa viimeinen korotus, Arhinmäki toteaa.
– Tämä työ pyyhittiin yli tässä kehyksessä, kun tiemäärärahoista leikattiin pois 100 miljoonaa euroa pysyvästi.
Hyvääkin kehyksissä
Arhinmäki löytää hyvääkin muiden viiden hallituspuolueiden hyväksymistä kehyksistä:
Solidaarisuusveron alarajaa laskettiin ja se päätettiin säätää jatkumaan vuoteen 2018. Pääomatuloverotuksen ylempää luokka nostettiin prosenttiyksiköllä ja ylemmän pääomatuloveroluokan alarajaa laskettiin.
Pitkäaikainen tavoitteemme toimeentulotuen perusosan maksamisen siirtämisestä Kelalle toteutuu kehyspäätösten myötä. Arvonlisäveroa ei nostettu eikä alempia arvonlisäverokantoja poistettu. Yrityksille suunnattuja ympäristöhaitallisia tukia leikattiin, tosin yritystukien leikkaaminen jäi kovin pieneksi. Mieluummin leikattiin köyhiltä kuin yrityksiltä.
Lisäksi opintotuki säilyy lähes entisellään.
– Opintotuesta vastaavana ministerinä taistelin lähes kolme vuotta sitä vastaan, että opintotukea ei muutettu lainaksi ja lukukausimaksuja ei tuotu suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Siitä voi olla ylpeä, että tässä taistelussa onnistuin myös kehysriihessä, Arhinmäki sanoo.
Työ jäi kesken
Erityisesti saavutuksistaan hän haluaa nostaa Olympiastadionin perusparannuksen.
– Neuvottelin melkein vuoden ja lopulta sain päätöksen aikaan, hän kertoo.
– Tässä kehyksessä kasvupaketista varattiin 80 miljoonaa euroa olympiastadionille, joten sain sen hankkeen maaliin aivan kalkkiviivoilla.
Hän on tyytyväinen myös siihen, että pystyi kulttuuriministerinä siirtämään painopistettä marginaaliin jääneille taiteen-aloille.
– Lapsiin ja nuoriin panostettiin, kynnyksiä osallistua kulttuuriin madallettiin.
Myös liikunnassa ja urheilussa tehtiin merkittävä suunnanmuutos.
– Rahaa ohjattiin entistä enemmän ruohonjuuritasolle, pois paisuneesta hallinnosta. Lasten ja nuorten harrastuskulujen kasvua lähdettiin leikkaamaan. Seuratuen määrä kasvaa tänä vuonna jo viiteen miljoonaan euroon, kun aloittaessani tuki oli alle kaksi miljoonaa euroa.
Hän toivoo, että jälki jää elämään.
– Valitettavasti työ jäi kesken. Edes politiikassa periaatteet eivät ole myytävissä.
uutiskirje 
