– Silloin tapahtuu Suomen historian suurin ihmisoikeusloukkaus, jos saamelaisuuden määritelmäksi ei tule saamen osaaminen suvussa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Hän puhuu kiistanalaisesta saamelaismääritelmästä isolla kirjaimella.
Uusi laki on tekeillään. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on tehnyt lakiesityksen uudesta saamelaismääritelmästä, jota on käsitelty pitkään hallituksen ministerityöryhmässä. Työryhmä ei ole päässyt yksimielisyyteen.
Näkkäläjärvi pelkää saamelaisuuden vesittyvän, jos kieliperustaista määritelmää lievennetään. Tunturisaamelainen Näkkäläjärvi on poronhoitajasuvusta ja puhuu äidinkielenään saamea.
Inarinsaamelaiset ry:n puheenjohtajalle Anu Avaskarille, joka on saamelaiskäräjien jäsen, kamppailu polveutumiskriteerin hyväksymisen puolesta on tärkeää.
Inarinsaamelaiset on saamelaisten oma vähemmistö. Nykyiset inarinsaamelaiset ovat hukanneet kielensä melkein kokonaan. He ovat kuitenkin alkaneet vireästi vaalia kieltään ja sen uustaitajia on jo kymmenittäin – rohkeimmat puhuvat jo yli sadasta.
Inarinsaamelaisilla on Avaskarin mukaan kielen menetys tapahtunut aika varhain. Sen takia nykyisenkin lain aika tiukka kieliperuste ei anna oikeutta inarinsaamelaisille.
Lain mukaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsemisen kriteerinä on, että vähintään toinen saamelaiseksi hyväksyttävän henkilön isovanhemmista on puhunut saamea äidinkielenään.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimus 169 määrittelee alkuperäiskansojen oikeuksia. Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelman mukaan sopimus pitäisi vihdoinkin ratifioida. Yhtenä ratifioinnin esteenä on ollut kiistely siitä, ketkä ovat lain mukaan Suomen ainoan alkuperäiskansan jäseniä, saamelaisia.
Inarinsaamelaiset-yhdistyksen enemmistö ja lappalaisiksi itseään kutsuvat kielikriteereitä täyttämättömät Lapinkylä-yhdistysten jäsenet vastustavat ILO 169 -sopimuksen hyväksymistä, koska sen oikeussubjekteiksi on esitetty nykyisin perustein valitut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytyt.
Saamelaisia jakavasta kiistasta ja sen taustoista löytyy enemmän tietoa perjantaina 4. huhtikuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Lehden näköisversio löytyy myös Lehtiluukusta.
uutiskirje 
