Nepal haluaa tietää, paljonko siellä on vettä

Vettä tarvitsevat Nepalissa kaikki: maatalous, teollisuus, kodit ja voimalat. Kesä-syyskuun monsuunikaudella vettä riittää Himalajalla tulviksi asti, mutta sen tehokas hyödyntäminen vaatii lisää tieteellistä tietoa.

– Emme tiedä, paljonko vettä on, joten vesivarojen kunnollinen arviointi ja viisas hyödyntäminen eivät onnistu, myöntää Kansainvälisen vesihuoltoinstituutin (IWMI) Katmandun-toimiston johtaja Luna Bharati.

Oikea ja ajantasainen tieto vesivaroista olisi välttämätöntä maanviljelijöille, jatkaa Shib Nandan Shah Nepalin maatalouden kehitysministeriöstä. Nepalin 31 miljoonasta asukkaasta kolme neljäsosaa saa elantonsa maataloudesta, joka tuottaa myös reilun kolmanneksen kansantuotteesta.

Valtaosa Nepalin viljelyksistä on sadeveden varassa.

– Köyhä viljelijä on vaikeuksissa ilman oikeaa tietoa sateista, Shah painottaa. Satoja nepalilaisia kuolee vuosittain tulvissa, maanvyöryissä ja muissa luonnonkatastrofeissa. Taloudelliset vahingot lasketaan miljoonissa euroissa.

Ilmastonmuutos kirittää

Ilmastonmuutos on tehnyt ajanmukaisista vesi- ja säätilastoista entistä tarpeellisempia.

– Meillä ei ole riittävästi dataa, eikä nykyisiäkään tietoja ole analysoitu kunnolla. Lumen vähenemistä, jäätiköiden sulamista ja veden niukkuutta koskevista ennusteista tulee siksi epätarkkoja, Bharati sanoo.

– Jos selviää, että jäätiköiden sulamisvesi muodostaa vain viisi prosenttia koko varannosta, vaikutus on vähemmän dramaattinen kuin on annettu ymmärtää. Emme kuitenkaan tiedä sitä, koska luotettava data puuttuu, hän pohtii.

Nepalin vesi- ja ilmatieteen laitos perusti vuonna 2012 nettisivuston, jonne kootaan dataa säästä, vedestä ja maantieteestä. Se pyrkii tarjoamaan ajantasaista tietoa tulvista, vedenkorkeuksista ja sateista.

IWMI rakentaa puolestaan sivustoa, johon tulee tietoa maankäytöstä, väestöstä ja muuttoliikkeistä.

Arvailu ei kehitä

Asiantuntijat muistuttavat, että Nepalilla on suuria hyödyntämättömiä vesivaroja, mutta kaikki kehitystyö vaarantuu, jos sen perustana on tiedon sijasta arvailuja.

Tiedonkeruussa korostuu yhteistyö.

– Sateita, vesivarantoja ja säätä koskeva data on sidoksissa vesivoiman kehittämiseen, tienrakennuksen ja lentoliikenteeseen, muistuttaa Nepalin vesi- ja ilmatieteen laitoksen (DHM) johtaja Rishi Ram Sharma.

Tiedonsaantia vaikeuttaa Nepalin vuoristoinen pinnanmuodostus. Pinta-alasta 86 prosenttia on kukkuloiden tai jyrkkien vuorien peitossa. Korkeita paikkoja koskeva data perustuukin pääsoin kansainvälisiin mallinnuksiin eikä omaan tiedonhankintaan.

Tutkijoiden mukaan vie vuosia rakentaa kunnollinen mittausasemaverkosto, vaikka nykytekniikka mahdollistaa esimerkiksi haihtumisen, maan kosteuden ja maankäytön seurannan etämenetelmillä.

Suomi avustaa

Suomen Ilmatieteen laitos aloitti viime syksynä uuden kolmivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen nepalilaisen vastineensa DHM:n kanssa. Ulkoministeriön rahoittama hanke pyrkii parantamaan nepalilaisten meteorologista tietämystä ja varautumista sään aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, joita ilmastonmuutos lisää.