On kulunut neljä vuotta siitä, kun yli varojensa suruttomasti eläneelle Kreikalle alettiin räätälöidä ensimmäistä EU-tukipakettia. Talouslukujaan kynällä kaunistelleen maan talous oli ajautunut selvitystilaan ja rahahanojen sulkeutuminen esti kaiken lainansaannin markkinoilta.
Kulo uhkasi levitä muihin maihin, ja levisikin. Puhuttiin euron hajoamisesta. Kreikkaa uhkasi porttikielto yhteisvaluutta-alueelle.
Kuukausi sitten Kreikka sai markkinoilta lainaa ensimmäistä kertaa neljään vuoteen.
Finanssineuvos Martti Salmi valtiovarainministeriöstä pitää tapahtunutta merkittävänä virstanpylväänä eurokriisin surullisessa historiassa.
– Se kertoi sijoittajien luottamuksen palautumisesta myös tähän luokan heikoimpaan oppilaaseen.
Salmi johtaa valtiovarainministeriössä kansainvälisten asioiden sihteeristöä.
Horisontissa tummia pilviä
Lupaavia merkkejä on muitakin. Irlannin lainaohjelma on päättynyt ja Portugalin päättymässä toukokuun puolivälissä.
– Jotain on sentään saatu aikaiseksi. Enää ei puhuta euron hajoamisesta. Vaikka tunnelin päässä näkyy valoa, se ei ole koko totuus, Salmi korostaa.
Luottamus rahoitusmarkkinoilla kasvaa, ja luottamus vahvistaa luottamusta. Nyt kierre on positiivinen, toisin kuin kriisin alkaessa. Silloin epäluottamus kasvatti epäluottamusta.
Se on kuitenkin vasta kolikon toinen puoli, Salmi painottaa. Toinen, huonompi puoli on heikko talouskasvu niin kriisimaissa kuin koko Euroopassa.
EU-maiden keskimääräinen työttömyys on korkealla 11 prosentin tasolla. Valtionvelat ovat kasvaneet rajusti ja leikkauskuurit nostavat esiin sosiaalisia ongelmia.
– Pidemmän aikavälin horisontti ei näytä mitenkään lupaavalta, Salmi sanoo.
”Jotain tehty oikein”
Eurokriisi riistäytyi valloilleen epävarmuudesta. Ei tiedetty pankkien todellista tilaa eikä kriisiin ajautuneiden maiden todellista tilannetta.
Talouskriisin iskiessä päälle pyrittiin pelaamaan aikaa kriisimaiden tukipaketeilla. Järjestelmiä kriisin varalle ei ollut ja jouduttiin improvisoimaan.
Salmen mielestä ei ollut mitenkään mahdotonta, että Kreikka olisi ajautunut samanlaiseen yhteiskunnalliseen kriisiin, joka on nähty Ukrainassa.
Jotakin on tehty oikein, Salmi päättelee.
– Suurissa linjoissa on onnistuttu. Euro on edelleen kasassa ja kaikki maat ovat siinä mukana.
Salmen mukaan yleisarvio ei poista sitä, että yksityiskohdissa olisi voitu tehdä myös toisenlaisia ratkaisuja. Ainakin jälkiviisauden valossa.
– Puhe siitä, että kaikki tehtiin väärin, on epäreilua. Ehkä näitä näkemyksiä sävyttää EU-vaalikeskustelu. Toisaalta kaikkea ei myöskään tehty oikein, mutta lopputulos ratkaisee.
Tarvitaan talouskasvua
Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan Euroopan talouskriisi on helpottamassa, mutta ei suinkaan ohi.
Vaikka rahoitusmarkkinoiden vakauttamisessa on ollut menestystä, mitään syytä erityiseen tyytyväisyyteen ei vielä ole, Salmi sanoo.
– Jotta EU-maiden kasvaneet velkataakat saataisiin joskus maksettua, tarvitaan talouskasvua. Sitä tässä nyt kaivataan.
Talouden häiriöitä tulee jatkossakin, Salmi muistuttaa. Jos eurokriisi on jotakin opettanut, niin sen, että palokunnan pitää olla valmiita, kun tulipalo syttyy.
Jatkossa talouskriisejä padotaan tiukentamalla EU-maiden talouskuria ja rakentamalla pankkiunionia. Talouskurilla vahditaan, ettei yli varojen elämistä jatkossa pääsisi tapahtumaan. Pankkiunionilla pyritään pitämään rahoitusmarkkinat terveinä.
KUVA: Pekka Sipola
uutiskirje 
